Keminmaan geologiaa

Suurin osa Keminmaan maisemakuvaa komistavista vaaroista koostuu hyvin kulutusta kestävistä kvartsiiteista. Kivaloiden toistasataa kilometriä pitkä vaarajakso on tästä hyvä esimerkki. Kalliot ovat monin paikoin paljaita ja maisemaa hallitsevia . Erityisesti Helkkusenvaaran alueella on runsaasti edustavia rakkakivikoita seudun kaunistuksena.

Kuva : Helkkusenvaaran karuja rakkakivikoita

Kvartsiitit ovat alun perin veteen kerrostuneita rantahiekkoja . Hyvin säilyneitä kerrosrakenteita löytyy mm. Kallinkankaalta. Konglomeraatteja, jotka ovat sorasta kovettuneita kiviä, esiintyy mm. Kemijoen Taivalkoskella. Niitä voi löytää jääkauden kuljettamina myös muualta kunnasta.

Kemijoen länsipuolella ovat kalkkikivet (dolomiitit) yleisiä. Alueen rehevä kasvillisuus on juuri kalkkipitoisen maaperän ansiota. Tyypillisiä kalkinsuosijakasveja ovat mm. kataja, lillukka, näsiä ja neidonkenkä.

Alueen kalkkikivistä voi löytää ikivanhoja fossiileja, stromatiliitteja, jotka ovat alkeellisten levien jäänteitä. Suomen parhaat stromatoliittiesiintymät ovat ilmeisesti Keminmaassa.

Kuva (A235STRO): Stromatoliitteja Kallioviidassa

 

Kemin kromikaivos Keminmaassa

Malminetsinnän kannalta mielenkiinnon kohteena on ollut geologinen muodostuma , josta geologit käyttävät nimeä kerrosintruusio. Tässä vyöhykkeessä, Keminmaan kunnassa ,sijaitsee Suomen ainoa kromikaivos. Kemin intruusion kaltaiset geologiset rakenteet ovat maapallolla harvinaisia. Intruusiosta on löydetty myös platinaa.

Kemin intruusiossa on runsaasti kromiitti-nimistä malmimineraalia. Ensimmäiset viitteet malmeista saatiin vuonna 1959, jolloin sukeltaja Martti Matilainen löysi Veitsiluodon tehtaiden raakavesikanavaa louhittaessa omituisia kiviä. Näytteet osoittautuivat kromimalmiksi ja niiden perusteella suoritetuissa jatkotutkimuksissa löydettiin rikas kromiittihorisontti kalliosta. Malmin isäntäkivenä oleva Kemin kerrosintruusio ulottuu Pohjanlahden rannalta Kemin kaupungista noin 15 km koilliseen. Sen leveys vaihtelee 300-1900 m . Keminmaan kromimalmi on syvin tunnettu esiintymä maailmassa.

Kromimalmia louhitaan vuosittain n. 1 miljoona tonnia. Avolouhinnassa on syntynyt enimmillään n. 10 milj.tonnia sivukiveä, josta vain osalle on kyetty järjestämään hyötykäyttöä. Kaivoksella on suunnitelmissa siirtyä lähitulevaisuudessa pois avolouhinnasta maanalaiseen louhintaan.

 

Lapin kolmio

Keminmaa sijaitsee ns. Lapin kolmion alueella. Lapin kolmio - nimitys, joka kuulostaa hieman oudolta ja teennäiseltäkin, vakiintui geologien ja kasvietieteilijöiden sanavarastoon 1940-luvulla. Lapin kolmiolla tarkoitetaan emäksisten ja karbonaattisten kivilajien sekä vaateliaan ja harvinaisen kasvillisuuden ja kasvilajiston suosimaa aluetta, joka ulottuu Tornionjokilaaksosta Kivaloiden vaarajaksoon sekä rannikolta lähelle Ylitorniota ja Rovaniemeä, osin Ruotsinkin puolelle.

Kalkkialueilla ja emäksisten kivilajien alueella monia ravinteita on maaperässä keskimääräistä enemmän. Tästä syystä monet vaateliaat kasvit esiintyvät täällä paikoin runsalukuisestikin. Maisema on pohjoiseen sijaintiinsa nähden poikkeuksellisen rehevää. Lehtoja ja lehtomaisia metsätyyppejä on kasvullisesta metsämaan alasta suuressa osassa Keminmaata 5-10%.