Vieraslajit

 

Mikä on vieraslaji?

Vieraslajit ovat ihmisen tahallisella tai tahattomalla myötävaikutuksella uusille alueille levinneitä kasveja, eläimiä, vesieliöitä, hyönteisiä tai tuholaisia. Osa vieraslajeista häviää luonnossa itsestään, mutta osa leviää tehokkaasti uusille alueille kilpaillen alkuperäisen lajiston kanssa ja jopa syrjäyttäen sitä. Vieraslajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, aiheuttavat ekologista, sosiaalista, terveydellistä tai taloudellista haittaa, kutsutaan lainsäädännössä haitallisiksi vieraslajeiksi. Haitalliset vieraslajit on määritelty EU:n vieraslajiluettelossa tai kansallisessa luettelossa, joita täydennetään tarpeen mukaan. Vieraslajilain mukaan haitallisten vieraslajien hallussapito, kasvattaminen ja ympäristöön päästäminen on kielletty. Maanomistajalla on velvollisuus poistaa haitalliset lajit omalta maaltaan. Lapissa haitallisimpia vieraskasvilajeja ovat mm. Lupiini, kurtturuusu, jättiputket, ruttojuuri ja jättipalsami.

 

Miksi torjuminen on tärkeää?

Haitalliset vieraslajit ovat toiseksi merkittävin luonnon monimuotoisuutta uhkaava tekijä maailmassa elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen. Vieraslajit aiheuttavat haittaa ja kustannuksia esimerkiksi leviämällä virkistysalueille, ehkäisemällä metsien uudistumista, alentalla kiinteistöjen arvoa tai aiheuttamalla satotappioita. Suomessakin vieraslajien aiheuttamat kustannukset ovat jo miljoonissa euroissa. Vieraskasvilajeista haitallisimmat, kuten lupiini, ovat jo monin paikoin laajasti levinneet luontoon Lapissakin. Monia suuria vieraskasviesiintymiä joudutaan torjuman talkoovoimin, ja kansalaisten vapaaehtoinen torjuntatyö onkin arvokasta ympäristönsuojelutyötä. Mittavien kasvustojen torjunta on pitkäjänteistä työtä ja voi viedä vuosia. Ennalta ehkäisy säästää aikaa ja rahaa. Jokainen voi huolehtia oman pihapiirinsä ja lähiympäristön suojelusta estämällä puutarhakarkulaisten pääsyn luontoon.

 

Muista torjunnassa

  • Haitalliset vieraslajit ovat tehokkaita leviämään, joten ole tarkkana, etteivät kasvit pääse leviämään jalkineiden, maa-aineksen, vaatteiden, ajoneuvojen tai kotieläinten mukana. Tee mahdolliset siirrot esim. säkillä.
  • Torjuntakeinoja on mm. niitto, kitkentä juurineen, peittäminen, näännyttäminen tai kemiallinen torjunta. Laidunnuskin voi toimia.
  • Käsittele puutarhajäte tontillasi. Älä vie sitä metsään, ojanvarteen tai mihinkään yleiselle paikalle.
  • Monet jäteyhtiöt suosittelevat vieraskasvijätteen säkitystä ja polttamista. Tarkista oman jäteyhtiösi toimintatavat.
  • Tarkkaile mahdollisten puutarhakarkulaisten esiintymistä lähiympäristössä.
  • Ilmoita vieraslajihavainnot valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi), josta löytyy havaintolomake sekä tunnistus- ja torjuntatietoa, listat haitallisista lajeista sekä paljon muuta lisätietoa.
  • Järjestä vieraslajitalkoot, joissa luontoon karanneita haitallisia vieraslajeja poistetaan talkoovoimin lähiympäristöstä.
  • Jättiputken kasvineste on myrkyllinen, ja aiheuttaa auringovalon kanssa vakavia palovammoja iholle. Muista hyvät suojavarusteet!
  • Lajikohtaiset torjuntaohjeet löytyvät vieraslajit.fi -sivustolta, mutta neuvoja ja apua torjuntaan/talkoisiin voi kysyä myös Lapin vieraskasvit tunnetuksi ja haltuun -hankkeelta.

 

Lisätietoa: Kirsi Mattila, puistotyöntekijä, p. 0400981307 bbbb