Kasvillisuus

Rikas kasvimaailma

Tämä tarina täytyy aloittaa neidonkengästä, Keminmaan nimikkokasvista. Harvinaisiin maaorkideoihin kuuluva neidonkenkä on tiettävästi ensimmäisenä Suomesta löydetty Keminmaasta jo vuonna 1685. Kuuluisalle italialaiselle tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbillekin tätä kasvia oli näyttämässä tunnettu kirkkoherra Matias Castrèn.

Kuva: Neidonkenkä rauhoitettiin v.1952. Se kukkii alkukesällä. Annammehan loistaa sen omalla kasvupaikallaan!


Neidonkenkä (Calypso bulbosa) suosii kasvupaikkoinaan kuusikkoisia kumpuja, joita Keminmaasta löytyy runsaasti. Hakkuut ja monet muut maankäytön toimet ovat supistamassa tämän vaateliaan kasvin esiintymisalueita, joita kunnassa on parhaimmillaan luetteloitu nelisenkymmentä. Kuusamossa sijaitsevassa Oulangan kansallispuistossa ja sen läheisyydessä on tiedossa kuutisenkymmentä tämän maaorkidean kasvupaikkaa.


Kuva: Rauhoitettuja tikankontteja Kallinkankaalla

 


Kallinkankaalla, kasvitieteilijöiden tuntemalla kohteella, voi kesäkuun loppupuolelle tavata komean keltavoittoisen orkidean, tikankontin (Cypripedium calceolus). Tämän kalkinsuosijan nähdessään ensimmäisen kerran luonnossaliikkuja melkein säpsähtää.

Kallinkangas, josta on löydetty n. 400 eri putkilokasvilajia, on erinomainen paikka tutustua tähän uljaaseen, mutta niin haavoittuvaan kasviin . Kukkivia yksilöitä voi löytää parhaimpina vuosina satamäärin. Ruotsalainen tiedemies Linnè tunsi Kallinkankaan jo v.1732.


Kuva: Metsänemä, lehtivihretön kasvi, kasvaa harvinaisena koko Suomessa. Kuva Kallinkankaalta v.1989.


Paikallinen kasviharrastaja Veikko Tammilehto löysi v.1989 Kallinkankaalta harvinaisen metsänemän (Epipogium aphyllum). Antakaamme hänen itse kertoa löydöstään: "Kiertelin kuusikkoisen lounaisrinteen kosteikkoa tikankontin lehtien joukossa, sillä niitähän riittää tuhansia yli kilometrin mittaisena vyönä. Löysin mielestäni tarpeellisen määrän sieniä ja lähdin poispäin. Yht´äkkiä sydämeni hypähti kuin professori Söyringillä oman ketomansa mukaan Ruovedellä v.1945 hänen löytäessään vuosia hakemansa metsänemän. En sentään ottanut kunnioituksesta lakkia päästäni kuten Söyrinki, vaikkakin syy olisi ollut sama. Ikivanhan kuusen juurella, karikkeen ja metsäkortteitten joukossa kasvoi metsänemä, jota en minäkään ollut koskaan kasvavana nähnyt. Kiertelin lähistöä ja löysin kaikkiaan kahdeksan yksilöä..."

 

Sienimaailmakin rikas

Kallinkankaalta on vuosien 1967-1996 välisenä aikana löydetty yli 500 suursienilajia, joista yhdeksän on valtakunnallisesti uhanalaista. Viisi löydetyistä sienilajeista on alueellisesti uhanalaista. Koko sienilajistosta on lähes kymmenesosa kalkkia vaativia tai suosivia.

Alueen rehevistä kasvupaikoista voi löytää mm. seuraavia sieniharvinaisuuksia: hyasinttivahakas, ruohikkokieli, kirjokaunolakki, tuhatheltta ja suppilohytykkä. Viimeksimainitun sienen kasvupaikkoja tunnetaan suomessa vain kolme (Salosta, Lohjalta ja Keminmaasta). Keminmaan löydön on tehnyt Veikko Tammilehto.

Kuva: Suppilohytykkä Kallinkankaalla