KULJETUSPALVELUT

 

Kuljetuspalveluun on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuneuvoja ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelua myönnetään asioimis- ja virkistysmatkoihin sekä työ- ja opiskelumatkoihin. Kuljetuspalveluina myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkat myönnetään tarpeen mukaan. Kuljetuspalvelua voi käyttää Keminmaassa ja sen lähikuntiin (Kemi, Tornio, Tervola, Simo) suuntautuvilla matkoilla.

Kuljetuspalvelua haetaan hakemuslomakkeella. Työ- ja opiskelumatkahakemukseen liitetään selvitys työ- / opiskelupaikasta.

Keminmaassa itsenäistä liikkumista helpottaa palveluliikenne.  Palveluliikenne on osa kaikille avointa joukkoliikennettä ja siinä on erityisesti otettu huomioon ikääntyneiden ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeet. Palveluliikenne on perinteisen linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen välimuoto: palveluliikenne kulkee aikataulujen mukaisesti, mutta asiakas kuljetetaan tarvittaessa ovelta ovelle, jos tämä asuu kohtuullisen etäisyyden päässä reitiltä. Palveluliikenteen käyttö ei edellytä päätöstä, kuljetus tilataan reittiä ajavalta autoilijalta.

 

HENKILÖKOHTAINEN APU

 

Henkilökohtainen apu on tarkoitettu sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa Henkilökohtaista apua haetaan vammaispalveluista. Hakemuksesta tulee selvitä henkilön vamma tai sairaus sekä päivittäinen avun tarve. Hakemukseen liitetään tarvittaessa lääkärinlausunto ja muu asiantuntijalausunto.

Henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti Keminmaassa ns. työnantajamallilla. Mikäli avustajan palkkaaminen ei onnistu työnantaja mallin mukaisesti voidaan pieniin tuntimääriin myöntää palveluseteli. Päätös perustuu yksilöllisen palvelutarpeen selvittämiseen.

 

·        Henkilökohtaisen avun ohje (hyvinvointilautakunta 20.6.2012)

 

Työnantajamallin mukaan järjestetty henkilökohtainen apu tarkoittaa sitä, että vammainen henkilö palkkaa itse avustajansa ja toimii työnantajana.  Asiakkaan tulee ottaa työntekijälleen lakisääteinen tapaturmavakuutus. Kunta korvaa asiakkaalle avustajan palkkaamisesta johtuvat lakisääteiset kulut. Palkan laskemiseen ja lakisääteisten ilmoitusten tekemiseen voidaan käyttää apuna kunnan kanssa sopimuksen tehnyttä tilitoimistoa.

Palveluseteli 

Palveluseteliä voidaan käyttää pieniin kuukausittaisiin tuntimääriin (max.30h/kk), mikäli työnantajamallin mukaista henkilökohtaista avustajaa ei saada palkattua. Lisäksi palveluseteliä voidaan käyttää äkillisissä sijaisuuksissa, jossa avustajan saanti ei onnistu eikä kotipalvelu kykene vastaamaan välttämättömään avun tarpeeseen.

Asiakas valitsee kunnan hyväksymistä palveluntuottajista sen palveluntuottajan, jolta hän haluaa ostaa palvelun. Palveluntuottaja laskuttaa kuntaa antamastaan palvelusta palvelusetelin arvoon saakka kuukausittain.

Palvelusetelillä korvattavassa palvelussa lähtökohtana on palvelusetelipäätöksessä määritelty käyttötarkoitus ja palvelun määrä. Asiakas voi halutessaan hankkia palveluntuottajalta omarahoitteisia lisäpalveluja, joita palveluseteli ei kata. Palveluseteli on henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi eikä palveluseteliä voi käyttää muuhun kuin myöntämispäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen.

 

Katso henkilökohtaisen avun hyväksytyt palveluntuottajat

 

PALVELUASUMINEN

 

Palveluasuminen on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasumista ei myönnetä, jos henkilö on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Palveluasumiseen kuuluvat vaikeavammaisille sopiva asunto sekä asumiseen liittyvät yksilöllisesti suunnitellut palvelut. Asunto voi olla palvelutalossa tai palveluasuminen voidaan järjestää myös henkilön omassa kodissa. Kotiin palvelut järjestetään yleensä omaishoidon, kotipalvelun tai henkilökohtaisen avustajan avulla. Palvelutalossa asuvien asumispalvelukorvauksen maksaa kunta. Asiakas itse maksaa vuokran, ateriat sekä muut menot.

 

ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET

 

Korvausta asunnon muutostöihin myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle, jolle liikkuminen ja omatoimisuus vakituisessa asunnossaan tuottaa vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asunnon muutostöinä korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostöiden kustannukset asunnossa ja sen välittömässä lähiympäristössä sekä muutostöiden suunnittelusta aiheutuneet kustannukset. Välttämättömät muutostyöt ovat maksuttomia.

Vaikeavammaiselle henkilölle voidaan kustantaa asuntoon kiinteästi asennettavia välineitä tai laitteita, esimerkiksi nostolaite tai ovenavauslaite, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee näitä välineitä tai laitteita selviytyäkseen kotona. Välineet ja laitteet hankitaan yleensä kunnan omistukseen ja annetaan vaikeavammaiselle henkilölle käytettäväksi. Niiden käydessä tarpeettomaksi ne on palautettava vammaispalveluun. Apuvälineistä vaaditaan suositus Länsi-Pohjan keskussairaalan apuvälineyksiköltä. Kuulo- ja näkövammaisten apuvälineitä haetan Länsi-Pohjan keskussairaalan apuvälineyksiköltä.

 

PÄIVÄTOIMINTA

 

Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 e §:ssä tarkoitettuun toimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.