Lastenvalvojan palveluita ovat isyyden ja äitiyden selvittäminen, lasten huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvät sopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen.
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Lapsi saa isän joko vanhempien avioliiton tai isyyden vahvistamisen kautta. Lapsen isyys voidaan vahvistaa joko vapaaehtoisella tunnustamisella tai oikeuden päätöksellä. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsella on samat oikeudet kuin avioliitossa syntyneellä lapsella. Hänellä on oikeus mm. saada elatusta ja periä isänsä sekä mahdollisuus saada isänsä sukunimi.
1.1.2016 voimaan tulleen isyyslain mukaan isä voi tunnustaa lapsen jo raskauden aikana äitiysneuvolassa terveydenhoitajan kanssa sovitulla ajalla.
Lapsen syntymän jälkeen isyyden selvittäminen tapahtuu äidin kotikunnan lastenvalvojan luona. Vanhemmilla tulee olla mukana voimassaoleva kuvallinen henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti tai henkilökortti). Mikäli lapsen isyys ei ole varma, voivat vanhemmat pyytää tai lastenvalvoja vaatia DNA-näytteiden ottamista. Näytteet otetaan vauvasta, äidistä ja mahdollisesta isästä lastenvalvojan valvonnassa. DNA -tutkimukset ovat isyyden selvittämisen yhteydessä vanhemmille maksuttomia.
Isyyden selvittämisen yhteydessä vanhemmat voivat sopia lapsensa yhteishuollosta. Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat yhdessä päättävät lapsensa asioista ja kummallakin vanhemmalla on oikeus saada tietoja eri viranomaisilta lasta koskevissa asioissa. Samassa yhteydessä erillään asuvat vanhemmat voivat tehdä sopimukset elatusavusta ja tapaamisista.
Äitiyslaki mahdollistaa lapselle kaksi äitiä. Äitiys voidaan tunnustaa neuvolassa jo raskauden aikana, mikäli kaksi naista on hakenut yhdessä hedelmöityshoitoa 1.4.2019 jälkeen ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena. Naispari asioi yhtä aikaa neuvolassa terveydenhoitajan kanssa sovitulla ajalla. Tunnustaminen edellyttää hedelmöityshoitotodistusta, josta ilmenee, että siittiöt luovuttanut mies ei ole asettanut rajoituksia sukusolujen käytölle, eikä ole antanut suostumusta isyyden vahvistamiseen. Lapsen syntymän jälkeen äitiyden selvittäminen tapahtuu lapsen synnyttäneen henkilön kotikunnan lastenvalvojan luona
Äitiyden tunnustamisen / selvittämisen yhteydessä tulee aina esittää voimassaoleva henkilöllisyystodistus esim. henkilökortti, passi tai ajokortti.
Äitiyden selvittämisen yhteydessä vanhemmat voivat sopia lapsensa yhteishuollosta. Äitiyden vahvistamisen jälkeen lapsella on oikeus mm. saada elatusta ja periä molemmat vanhemmat.
Tilanteessa, jossa lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Elatusavun suuruudesta vanhemmat voivat neuvotella lastenvalvojan luona.
Lastenvalvoja avustaa vanhempia elatussopimuksen tekemisessä. Sopimusta laadittaessa kiinnitetään huomio sopimuksen muodolliseen sisältöön ja kohtuullisuuteen. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja/sosiaalityöntekijä. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusasian käsittelee käräjäoikeus jommankumman tai molempien vanhempien hakemuksesta.
Varallisuusselvityslomake
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, kunnes hän täyttää 18 vuotta ja myös sen jälkeen jatkaessaan koulunkäyntiään (koulutustuki). Elatuksen suuruus määräytyy lapsen tarpeista.
Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaisesti.
Elatusvastuu jakautuu vanhempien kesken.
Elatusvastuu koskee ainoastaan biologista vanhemmuutta.
Elatustukea voidaan maksaa huoltajalle, jos maksuvelvollinen laiminlyö elatusmaksut tai elatusmaksu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi. Tukea maksetaan myös, kun isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen ei ole vahvistettu. Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus.
https://www.kela.fi/elatustuki
Vanhempien erotessa on tarkoituksenmukaista virallistaa lapsen asuminen sekä huoltajuus ja tapaamiskäytäntö lastenvalvojan luona tehtävällä huolto- ja tapaamissopimuksella.
Vanhemmat sopivat huolto- ja tapaamissopimuksella kumman vanhemman luokse lapsi jää asumaan, onko lapsen huolto eron jälkeen molemmilla vanhemmilla yhteisesti vai lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla sekä lapsen tapaamiskäytännöstä.
Lapsen turvallisuuden tunnetta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukee tieto, miten arki jatkuu vanhempien erosta huolimatta ja miten hän voi pitää yhteyttä vanhempaan, jonka luona ei asu.
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaa, jonka luona ei asu. Lapsen yhteydenpidon turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla.
Vanhemmat voivat sopia keskenään tapaamisista suullisesti tai tapaamisoikeudesta voidaan tehdä tarkka kirjallinen sopimus lastenvalvojan luona. On hyvä sopia tapaamisoikeuden ajankohdasta, laajuudesta sekä käytännön järjestelyistä täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat tarvittaessa, halutessaan yhteisymmärryksessä poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Ainoastaan lastenvalvojan vahvistama kirjallinen tapaamissopimus tai käräjäoikeuden antama päätös tapaamisoikeudesta on tarvittaessa täytäntöön pantavissa hakemuksesta oikeudessa.
Ennen lastenvalvojalle tuloa vanhempien on hyvä neuvotella etukäteen tapaamissopimuksen sisällöstä. Tapaamisella vanhempien tulee asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä ole mahdollista tämän vuoksi asioida yhdessä, molemmat asioivat oman kotikuntansa lastenvalvojan luona.
Lisätietoja:
vt. sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja
p. 040 587 1745, puhelintunti arkisin klo 10 - 11
Apua eroon nettisivuilta löytyy hyödyllisiä ohjeita ja neuvoja eroa suunnitteleville/eronneille vanhemmille.
https://apuaeroon.fi/
STM:n nettisivuilta löytyy ohjeet vanhemmuussuunnitelman tekemiselle. Suosittelemme tätä eroa suunnitteleville/eronneille vanhemmille.
https://stm.fi/vanhemmuussuunnitelma
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimentulo.
Perustoimeentulotuen käsittelee 1.1.2017 alkaen Kansaneläkelaitos (Kela). Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta ja sitä koskevat ohjeet ovat luettavissa www.kela.fi Lisätietoja saa myös Kelan toimistoista. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.
Keminmaan sosiaalitoimistossa käsitellään täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Ennen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemista on haettava Kelan myöntämää perustoimeentulotukea.
Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea Kelalle jätettävän perustoimeentulotukihakemuksen yhteydessä ilmoittamalla siitä hakemuksessa. Asiakkaan tulee pyytää, että Kela siirtää hakemuksen sosiaalitoimistoon. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea myös suoraan sosiaalitoimistosta kirjallisesti tai varatulla ajalla.
Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat mm. vuokra, yhtiövastike, lämmityskustannukset, vesimaksu, asuntolainan korot, taloussähkö, terveydenhuoltokulut, asunnon vuokravakuus, sähkövakuus, muuttokustannukset ja lasten päivähoitomaksut. Näihin menoihin toimeentulotukea haetaan Kelalta.
Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat muun muassa lasten harrastusmenot, lastenvaunut ja -rattaat, hautajaiskulut, kodinkoneet ja huonekalut ja romanivaatteet.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää asiakkaan elämäntilanteen tarkempaa kartoitusta ja tuen myöntämisen tulee perustua suunnitelmaan. Tuki on tilannekohtaista ja kertaluonteista.
Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava viranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Hakemuksen käsittelyä varten asiakkaalta, hänen puolisoltaan ja alaikäisiltä lapsiltaan tarvitaan tiliotteet kaikista käytettävissä olevista tileistään. Tiliotteet on toimitettava kahdelta (2) hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon toimeentulotukea määritettäessä. (Toimeentulotukilaki 17 §: Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus.)
Täydentävä/Ehkäisevä toimeentulotukihakemus pdf
Toimeentulotuen sovellusohjeet 2020
Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva laki tuli voimaan 01.09.2001. Kuntouttava työtoiminta on osa sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyä, elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Kuntouttavan työtoiminnan laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston laatimaan aktivointisuunnitelman yhdessä pitkään työttömänä olleen henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelman tavoitteena on löytää keinoja työllistymisen parantamiseksi. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työvoimatoimiston työllistymistä edistäviä toimenpiteitä sosiaali-, terveys-, koulutus-, kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työmarkkinatukiuudistus tuli voimaan 1.1.2006. Uudistus velvoittaa tuen saajan osallistumaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Pitkään työttömänä olleille tuen saajille tarjotaan toimenpiteitä tehostetusti.
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestää kunta omissa toimintayksiköissään tai Meri-Lapin työhönvalmennus-säätiöllä. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kerrallaan 3-24 kuukaudeksi. Jakson aikana työtoimintaa on 1-5 päivänä viikossa. Päivittäinen työaika on 4-8 tuntia.Kuntouttava työtoiminta ei tapahdu työsuhteessa eikä sillä saa korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Työtoiminta suunnitellaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan. Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja poistui vuoden 2010 alusta alkaen.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan työmarkkinatuki. Työmarkkinatuen lisäksi maksetaan ylläpitokorvausta 9 € työtoimintaan osallistumispäivältä. Matkakulut korvataan halvimman matkustustavan mukaisesti toimeentulotukena edellyttäen, että osallistumisesta on aiheutunut todellisia matkakustannuksia.
Yhteystiedot:
Anne Kulju
sosiaaliohjaaja, Puhelinaika klo 12.00 - 13.00 Puh. 0400 279 321 etunimi.sukunimi@keminmaa.fi
Lastensuojelussa tuetaan ja ohjataan lapsia ja perheitä elämän kriisitilanteissa.
Lastensuojelun avohuollossa voidaan sosiaalityöntekijän antaman tuen lisäksi käyttää myös tukihenkilötoimintaa, taloudellisia tukitoimenpiteitä, tukiasumista, loma- ja virkistystoimintaa sekä lyhytaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle.
Lastensuojelua on ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Ehkäisevää lastensuojelua tehdään kunnan muissa peruspalveluissa, kuten neuvoloissa, terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetustoimessa ja nuorisotyössä. Sosiaalitoimistossa tehtävä lastensuojelutyö jakautuu lastensuojetarpeen selvitykseen, avohuollon palveluihin ja tukitoimiin, lapsen kiireeliseen sijoitukseen, huostaanottoon sekä niihin liittyviin sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon.
Mihin voi ottaa yhteyttä?
Miten lastensuojelu auttaa?
Kiireellinen avuntarve, kuten lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi tai nuori, tai muu kriisi- tai uhkaava tilanne.Arkisin klo 8 - 16 Puh. 0400 294 337
Arkisin klo 8.00 - 16.00 puhelu ohjautuu Keminmaan kunnan sosiaali- päivystäjälle ja arkisin klo 16.00 jälkeen, arkipyhinä sekä viikon-loppuisin klo 00 - 24 puhelu ohjautuu seudulliselle (Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Ylitornio) sosiaalipäivystäjälle.
Käytettävissäsi ovat lapsen ja perheen ongelmissa myös mm. seuraavat palvelupisteet:
Perhetyö on Keminmaan kunnan tarjoamaa lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Työ perustuu perheen omien voimavarojen vahvistamiseen ja on luonteeltaan pitkäkestoista tai tiivistä auttamista. Perhetyö on työskentelyä lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä kanssa. Perhetyö sisältyy lastensuojelun asiakassuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa.
Yhteystiedot/ perhetyöntekijätHeidi Kaikkonen
p. 0400 728 492
Kati Tuoma
p. 0400-912 550
Keminmaan hyvinvointipalvelut järjestää perheneuvolapalveluita yhtenä päivänä kuukaudessa Keminmaan kunnanvirastolla, os. Rantatie 21, 94400 Keminmaa.
Ota yhteys sosiaalityöntekijään, joka ohjaa päihdehuollon palveluihin ja selvittää tarvittaessa tuen saannin hoidon kustannuksiin.
Käytettävissäsi ovat päihdeongelmissa myös seuraavat palvelupisteet:
Kauppakatu 25 A, 94100 KEMI
Päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta MA, KE, TO, PE KLO 9 - 11
Psykiatrialle ja riippuvuuksien hoitoon voi nyt ottaa yhteyttä myös sähköisesti
Lisätietoa palvelusta osoitteessa https://virtu.fi/lpshp-yhteydenotto-psykiatrian-ja-riippuvuuspalveluihin sekä LPSHP:n verkkosivuilla https://www.lpshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/psykiatria-ja-riippuvuuksien-hoito/sahkoinen-yhteydenottopyynto.html
