Sosiaalityö ja toimeentuloturva

Perheoikeudelliset palvelut/Lastenvalvoja

Lastenvalvojan palveluita ovat isyyden ja äitiyden selvittäminen, lasten huoltoon, asumiseen, tapaamiseen ja elatukseen liittyvät sopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen.

 

Isyyden selvittäminen

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Lapsi saa isän joko vanhempien avioliiton tai isyyden vahvistamisen kautta. Lapsen isyys voidaan vahvistaa joko vapaaehtoisella tunnustamisella tai oikeuden päätöksellä. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsella on samat oikeudet kuin avioliitossa syntyneellä lapsella. Hänellä on oikeus mm. saada elatusta ja periä isänsä sekä mahdollisuus saada isänsä sukunimi.

1.1.2016 voimaan tulleen isyyslain mukaan isä voi tunnustaa lapsen jo raskauden aikana äitiysneuvolassa terveydenhoitajan kanssa sovitulla ajalla.

Lapsen syntymän jälkeen isyyden selvittäminen tapahtuu äidin kotikunnan lastenvalvojan luona. Vanhemmilla tulee olla mukana voimassaoleva kuvallinen henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti tai henkilökortti). Mikäli lapsen isyys ei ole varma, voivat vanhemmat pyytää tai lastenvalvoja vaatia DNA-näytteiden ottamista. Näytteet otetaan vauvasta, äidistä ja mahdollisesta isästä lastenvalvojan valvonnassa. DNA -tutkimukset ovat isyyden selvittämisen yhteydessä vanhemmille maksuttomia.

Isyyden selvittämisen yhteydessä vanhemmat voivat sopia lapsensa yhteishuollosta. Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat yhdessä päättävät lapsensa asioista ja kummallakin vanhemmalla on oikeus saada tietoja eri viranomaisilta lasta koskevissa asioissa. Samassa yhteydessä erillään asuvat vanhemmat voivat tehdä sopimukset elatusavusta ja tapaamisista.

Äitiyden selvittäminen 1.4.2019 alkaen

Äitiyslaki mahdollistaa lapselle kaksi äitiä. Äitiys voidaan tunnustaa neuvolassa jo raskauden aikana, mikäli kaksi naista on hakenut yhdessä hedelmöityshoitoa 1.4.2019 jälkeen ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena. Naispari asioi yhtä aikaa neuvolassa terveydenhoitajan kanssa sovitulla ajalla. Tunnustaminen edellyttää hedelmöityshoitotodistusta, josta ilmenee, että siittiöt luovuttanut mies ei ole asettanut rajoituksia sukusolujen käytölle, eikä ole antanut suostumusta isyyden vahvistamiseen. Lapsen syntymän jälkeen äitiyden selvittäminen tapahtuu lapsen synnyttäneen henkilön kotikunnan lastenvalvojan luona

Äitiyden tunnustamisen / selvittämisen yhteydessä tulee aina esittää voimassaoleva henkilöllisyystodistus esim. henkilökortti, passi tai ajokortti.

Äitiyden selvittämisen yhteydessä vanhemmat voivat sopia lapsensa yhteishuollosta. Äitiyden vahvistamisen jälkeen lapsella on oikeus mm. saada elatusta ja periä molemmat vanhemmat.

 

Sopimukset lapsen elatuksesta

Tilanteessa, jossa lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Elatusavun suuruudesta vanhemmat voivat neuvotella lastenvalvojan luona.

Elatussopimus

Lastenvalvoja avustaa vanhempia elatussopimuksen tekemisessä. Sopimusta laadittaessa kiinnitetään huomio sopimuksen muodolliseen sisältöön ja kohtuullisuuteen. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja/sosiaalityöntekijä. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusasian käsittelee käräjäoikeus jommankumman tai molempien vanhempien hakemuksesta.

Varallisuusselvityslomake

Lapsen elatuksen tärkeitä kriteerejä

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, kunnes hän täyttää 18 vuotta ja myös sen jälkeen jatkaessaan koulunkäyntiään (koulutustuki). Elatuksen suuruus määräytyy lapsen tarpeista.

Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaisesti.

Elatusvastuu jakautuu vanhempien kesken.

Elatusvastuu koskee ainoastaan biologista vanhemmuutta.

Elatustuki Kelalta

Elatustukea voidaan maksaa huoltajalle, jos maksuvelvollinen laiminlyö elatusmaksut tai elatusmaksu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi. Tukea maksetaan myös, kun isyyttä avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen ei ole vahvistettu. Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus.

https://www.kela.fi/elatustuki

 

Lapsen huoltajuus ja asuminen erotilanteessa

Vanhempien erotessa on tarkoituksenmukaista virallistaa lapsen asuminen sekä huoltajuus ja tapaamiskäytäntö lastenvalvojan luona tehtävällä huolto- ja tapaamissopimuksella.

Vanhemmat sopivat huolto- ja tapaamissopimuksella kumman vanhemman luokse lapsi jää asumaan, onko lapsen huolto eron jälkeen molemmilla vanhemmilla yhteisesti vai lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla sekä lapsen tapaamiskäytännöstä.

Lapsen turvallisuuden tunnetta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukee tieto, miten arki jatkuu vanhempien erosta huolimatta ja miten hän voi pitää yhteyttä vanhempaan, jonka luona ei asu.

Lapsen tapaaminen

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaa, jonka luona ei asu. Lapsen yhteydenpidon turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla.

Vanhemmat voivat sopia keskenään tapaamisista suullisesti tai tapaamisoikeudesta voidaan tehdä tarkka kirjallinen sopimus lastenvalvojan luona. On hyvä sopia tapaamisoikeuden ajankohdasta, laajuudesta sekä käytännön järjestelyistä täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat tarvittaessa, halutessaan yhteisymmärryksessä poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Ainoastaan lastenvalvojan vahvistama kirjallinen tapaamissopimus tai käräjäoikeuden antama päätös tapaamisoikeudesta on tarvittaessa täytäntöön pantavissa hakemuksesta oikeudessa.

Ennen lastenvalvojalle tuloa vanhempien on hyvä neuvotella etukäteen tapaamissopimuksen sisällöstä. Tapaamisella vanhempien tulee asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä ole mahdollista tämän vuoksi asioida yhdessä, molemmat asioivat oman kotikuntansa lastenvalvojan luona.

Lisätietoja:

Sanna-Mari Juopperi

sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja

p. 040 587 1595, puhelintunti arkisin klo 10–11

 

Apua eroon nettisivuilta löytyy hyödyllisiä ohjeita ja neuvoja eroa suunnitteleville/eronneille vanhemmille.

 https://apuaeroon.fi/

STM:n nettisivuilta löytyy ohjeet vanhemmuussuunnitelman tekemiselle. Suosittelemme tätä eroa suunnitteleville/eronneille vanhemmille.

 https://stm.fi/vanhemmuussuunnitelma

 

 

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimentulo.

Perustoimeentulotuen käsittelee 1.1.2017 alkaen Kansaneläkelaitos (Kela). Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta ja sitä koskevat ohjeet ovat luettavissa www.kela.fi Lisätietoja saa myös Kelan toimistoista. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Keminmaan sosiaalitoimistossa käsitellään täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Ennen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemista on haettava Kelan myöntämää perustoimeentulotukea.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea Kelalle jätettävän perustoimeentulotukihakemuksen yhteydessä ilmoittamalla siitä hakemuksessa. Asiakkaan tulee pyytää, että Kela siirtää hakemuksen sosiaalitoimistoon. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea myös suoraan sosiaalitoimistosta kirjallisesti tai varatulla ajalla.

Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat mm. vuokra, yhtiövastike, lämmityskustannukset, vesimaksu, asuntolainan korot, taloussähkö, terveydenhuoltokulut, asunnon vuokravakuus, sähkövakuus, muuttokustannukset ja lasten päivähoitomaksut. Näihin menoihin toimeentulotukea haetaan Kelalta.

Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat muun muassa lasten harrastusmenot, lastenvaunut ja -rattaat, hautajaiskulut, kodinkoneet ja huonekalut ja romanivaatteet.

Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää asiakkaan elämäntilanteen tarkempaa kartoitusta ja tuen myöntämisen tulee perustua suunnitelmaan. Tuki on tilannekohtaista ja kertaluonteista.

Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava viranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Hakemuksen käsittelyä varten asiakkaalta, hänen puolisoltaan ja alaikäisiltä lapsiltaan tarvitaan tiliotteet kaikista käytettävissä olevista tileistään. Tiliotteet on toimitettava kahdelta (2) hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit, osakkeet ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon toimeentulotukea määritettäessä. (Toimeentulotukilaki 17 §: Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus.)

 

Toimeentulotukihakemus pdf

Toimeentulotuen sovellusohjeet 2017


Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavaa työtoimintaa  koskeva laki tuli voimaan 01.09.2001. Kuntouttava työtoiminta on osa sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua.
Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on parantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyä, elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä.


Aktivointisuunnitelma

Kuntouttavan työtoiminnan laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston laatimaan aktivointisuunnitelman yhdessä pitkään työttömänä olleen henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelman tavoitteena on löytää keinoja työllistymisen parantamiseksi.
Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työvoimatoimiston työllistymistä edistäviä toimenpiteitä sosiaali-, terveys-, koulutus-, kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työmarkkinatukiuudistus tuli voimaan 1.1.2006. Uudistus velvoittaa tuen saajan osallistumaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Pitkään työttömänä olleille tuen saajille tarjotaan toimenpiteitä tehostetusti.


Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestää kunta omissa toimintayksiköissään tai Meri-Lapin työhönvalmennus-säätiöllä. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kerrallaan 3-24 kuukaudeksi. Jakson aikana työtoimintaa on 1-5 päivänä viikossa. Päivittäinen työaika on 4-8 tuntia.
Kuntouttava työtoiminta ei tapahdu työsuhteessa eikä sillä saa korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Työtoiminta suunnitellaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan. Kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden alle 25 vuoden ikäraja poistui vuoden 2010 alusta alkaen.


Kuntouttavan työtoiminnan korvaukset

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan työmarkkinatuki. Työmarkkinatuen lisäksi maksetaan ylläpitokorvausta 9 € työtoimintaan osallistumispäivältä. Matkakulut korvataan halvimman matkustustavan mukaisesti toimeentulotukena edellyttäen, että osallistumisesta on aiheutunut todellisia matkakustannuksia.


Yhteystiedot:    

Evelina Jokela
Vs.sosiaaliohjaaja, Puhelinaika klo 12.00 - 13.00  Puh. 0400 - 279 321   
etunimi.sukunimi@keminmaa.fi


Lastensuojelun sosiaalityö

Lastensuojelussa tuetaan ja ohjataan lapsia ja perheitä elämän kriisitilanteissa.

Lastensuojelun avohuollossa voidaan sosiaalityöntekijän antaman tuen lisäksi käyttää myös tukihenkilötoimintaa, taloudellisia tukitoimenpiteitä, tukiasumista, loma- ja virkistystoimintaa sekä lyhytaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle.

Lastensuojelua on ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Ehkäisevää lastensuojelua tehdään kunnan muissa peruspalveluissa, kuten neuvoloissa, terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetustoimessa ja nuorisotyössä. Sosiaalitoimistossa tehtävä lastensuojelutyö jakautuu lastensuojetarpeen selvitykseen, avohuollon palveluihin ja tukitoimiin, lapsen kiireeliseen sijoitukseen, huostaanottoon sekä niihin liittyviin sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon.


Mihin voi ottaa yhteyttä?

  • Kuka tahansa yksityinen henkilö voi olla yhteydessä lastensuojelun sosiaalityöntekijään, jos on huolissaan lapsen tai perheen tilanteesta. Huoli voi olla esim. päihteidenkäyttö, hoidon laiminlyönti tai lapsen oma oireilu.
  • Myös vanhempi voi ottaa yhteyttä, kun kokee tarvitsevansa apua esim. väsymyksen takia tai lapsen käytöksen vuoksi.
  • Lapsi itse voi ottaa yhteyttä, jos kokee turvattomuutta tai tarvitsee muutoin apua esim. vanhempien väkivallan tai päihteiden käytön vuoksi.
  • Viranomaiset ovat ilmoitusvelvollisia, jos he ovat työssään saaneet tietää lapsesta, jonka tilanne edellyttää lastensuojelutarpeen selvitystä.


Miten lastensuojelu auttaa?

  • Lastensuojeluilmoituksen johdosta sosiaalityöntekijän velvollisuus on selvittää onko lapsen tilanne sellainen, että se edellyttää lastensuojelun toimenpiteitä.
  • Avohuollon työ on lastensuojelun käytetyin työmuoto. Siinä tuetaan ja autetaan lasta ja perhettä niin, että lapsi voi turvallisesti kasvaa ja kehittyä omassa kodissaan.
  • Avohuolto on suurimmalle osalle perheistä riittävää. Joskus kuitenkin lapsen etu vaatii kiireellisiä toimenpiteitä, jos lapsen huolenpidossa on äkillinen puute tai selkeä vaara.
  • Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, johon on ryhdyttävä kun puutteet lapsen huolenpidossa ja kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä, kasvua ja kehitystä ja avohuollon tukitoimenpiteet on todettu riittämättömiksi.
  • Jälkihuolto on kunnan velvollisuus järjestää lapselle tai nuorelle sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto-oikeus päättyy 21-ikävuoteen.

SOSIAALIPÄIVYSTYS

Kiireellinen avuntarve, kuten lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi tai nuori, tai muu kriisi- tai uhkaava tilanne.
Arkisin klo 8 - 16 Puh. 0400-294 337

Arkisin klo 8.00 - 16.00 puhelu ohjautuu Keminmaan kunnan sosiaali- päivystäjälle ja arkisin klo 16.00 jälkeen, arkipyhinä sekä viikon-loppuisin klo 00 - 24 puhelu ohjautuu seudulliselle (Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Ylitornio) sosiaalipäivystäjälle.

 

Käytettävissäsi ovat lapsen ja perheen ongelmissa myös mm. seuraavat palvelupisteet:



Perhetyö

Perhetyö on Keminmaan kunnan tarjoamaa lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Työ perustuu perheen omien voimavarojen vahvistamiseen ja on luonteeltaan pitkäkestoista tai tiivistä auttamista. Perhetyö on työskentelyä lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä kanssa.
Perhetyö sisältyy lastensuojelun asiakassuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa.


Yhteystiedot:

Heidi Kaikkonen, p
uh. 0400 728 492
perhetyöntekijä

Kati Tuoma, puh 0400-912 550

perhetyöntekijä

 

Perheneuvolapalvelut

 

  • Keminmaan hyvinvointipalvelut järjestää perheneuvolapalveluita  yhtenä päivänä kuukaudessa Keminmaan kunnanvirastolla, os. Rantatie 21, 94400 Keminmaa.   Ajanvarausta hoitaa sosiaalitoimiston toimistosihteeri Raija Juopperi, ma- ke Puh. 040-167 7692. Muuna aikana soittaessasi puhelimen vastaajassa ohjeistus kehen ottaa yhteyttä.
  • Varatun ajan peruminen on tehtävä aina soittamalla, joten älä jätä viestiä!

Päihdehuolto

Ota yhteys sosiaalityöntekijään, joka ohjaa päihdehuollon palveluihin ja selvittää tarvittaessa tuen saannin hoidon kustannuksiin.

Käytettävissäsi ovat päihdeongelmissa myös seuraavat palvelupisteet:

  • Kemin A-klinikka

Kauppakatu 25 A, 94100 KEMI

Päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta MA, KE, TO, PE KLO 9 - 11

  • Keminmaan terveyskeskus