Rakennuksen purkaminen

Keminmaan kunta, Tornion kaupungin kunnallinen sääntökokoelma 20.3.2013 Maksut maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen viranomaistehtävissä (rakennusvalvontaviranomainen)

RAKENNUSTARKASTAJAN TOIMISTO

Purkulupa

Uusi Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Uudessa laissa on rakennuksen purkaminen tehty luvanvaraiseksi. Tämä rakennuksien purkamislupa on rakennuksen purkajalle, rakentajille ja rakennuksien omistajille uusi asia ja luvat ovat jääneet usein hakematta. Lakiteksti toteaa yksioikoisesti, että asemakaava-alueella rakennusta ei saa purkaa ilman lupaa. Ainoastaan silloin ei tarvita lupaa, jos rakennuksen purkaminen liittyy myönnettyyn rakennuslupaan ja milloin katu- tai tiesuunnitelma edellyttää rakennuksen purkamista tai kyseessä on talousrakennuksen purkaminen. Näistä on sitten tietenkin poikkeus. Jos talousrakennus on historiallisesti merkittävä tai rakennustaiteellisesti arvokas, niin purkulupa tarvitaan. Asemakaava-alueen ulkopuolella eli ns. haja-asutusalueilla on rakennuksen tai sen osan purkamisesta ilmoitettava rakennustarkastajalle 30 päivää ennen purkamistyön aloittamista.

 

Rakennuksen purkulupa- ja ilmoituskaavakkeita saa rakennustarkastajan toimistosta. Purkuluvasta peritään 40,00 euroa/rakennus ja purkuilmoituksesta peritään 25,00 euroa/purkuilmoitus lupamaksu.

 

Purkuluvan ja ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa olemassa olevan rakennuskannan säilyminen ja rakennussuojelun toteutuminen. Niissä tapauksissa, joissa rakennuksen tai sen osan purkaminen voi merkitä rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaan rakennuksen tai rakennetun ympäristön turmeltumista, on rakennustarkastajan ilmoitettava asiasta kunnanhallitukselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Ilmoituksen tarkoituksena on antaa mahdollisuus viranomaisille ryhtyä toimenpiteisiin rakennuksen suojelemiseksi kaavoituksella tai rakennussuojelulain nojalla.

Purkuluvan edellytykset

Purkamislupa voidaan myöntää, ja purkuilmoitus hyväksyä, jos purkaminen ei aiheuta rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen häviämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Lupahakemuksessa ja purkuilmoituksessa on selvitettävä purkutyön järjestäminen, ilmoitettava jätteen määrä ja laatu sekä annettava selvitys syntyvän rakennusjätteen käsittelystä ja rakennusosien mahdollisesta hyväksi käyttämisestä. Jos kyseessä on pienehkö rakennus (mummon mökki, talousrakennus) tai jätteen määrä on vähäinen, niin tarkkaa rakennusjäteselvitystä ei vaadita.

Rakennusjätteet

Rakennusjäteselvityksessä esitetään miten rakennusjätettä tulisi mahdollisimman vähän, mitä otetaan talteen, mitä kierrätetään, miten vältetään ympäristö- ja terveysriskit ja mihin ylijäämämassat ja jätteet viedään. Rakennusjätemääritelmän mukaan rakennusjätettä on rakennus- tai purkukohteessa syntyvä aine tai esine, joka ei ole tavanomaista asumisesta syntyvää jätettä. Hyödynnettävät jätelajit on pidettävä erillään muista ja lajiteltava neljään ryhmään: 1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, ja kipsijätteet; 2) kyllästämättömät puujätteet; 3) metallijätteet; 4) maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet. Nämä jätteet on pyrittävä hyödyntämään, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia.

 

Ympäristöön ei saa roskia jättää. Roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen.

Mikäli roskaajaa ei saada selville on roskaantuneen alueen haltija velvollinen puhdistamaan alueen. Ongelmajätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voivat aiheuttaa jotain vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, on kerättävä ja lajiteltava ja ne on toimitettava ongelmajätteen keräilypisteisiin tai kaatopaikalle.

Rakennustarkastaja