Keminmaa investoi terveydenhoitoon

Terveyskeskusta laajennetaan ja peruskorjataan

 

Keminmaa investoi perusterveydenhoitoon peruskorjaamalla ja laajentamalla terveyskeskusta lähes 1000 neliöllä.

Valtuusto päätti perustaa terveyskeskukseen vuodeosastolle myös kaksi uutta sairaanhoitajan virkaa. 


Korjauksen tarpeessa jo pitkään olleen Keminmaan terveyskeskuksen pääsisäänkäynnin eteen rakennetaan uudet vastaanottotilat. Keskiosaan rakennetaan hallintoa varten myös toinen kerros.

 

Terveyskeskuksen johtavan lääkärin Pertti Sakaranahon mukaan terveyskeskukseen tehdään täydellinen peruskorjaus.
Terveyskeskus saa myös kokonaan uudet vastaanottotilat nykyisen terveyskeskuksen piha- tai itäpuolelle. Uutta tilaa tulee kaikkiaan 890 neliötä.

Keminmaassa sosiaali- ja terveyspuolella käyttöön otettu aluejako toimii myös hyvin.
Sitä parannetaan ja tiivistetään käytännössä myös uusissa solumallisissa vastaanottotiloissa. Soluissa ovat lääkärin, terveydenhoitajan ja kotisairaanhoidon työtilat vierekkäin.

Lisäksi nykyisen rakennuksen keskiosaan pääsisäänkäynnin kohdalle rakennetaan toinen kerros, johon tulee hallinnon tiloja.
Sakaranahon mukaan nykyisissä tiloissakaan kyse ei ole vain pintaremontista, sillä myös vanhat tilat ja niiden lvi-, sähkö- ja atk-verkostot uusitaan. Kyseessä on kaikkiaan 11,2 miljoonan markan hanke, josta kaluston osuus on noin 700 000 markkaa.
Sakaranahon mukaan hankkeeseen ei ole mahdollista saada enää valtioapua, joka on nykykäytännöllä rajattu vain 20 miljoonaa markkaa suurempiin hankkeisiin.

Kunta anoo kyllä rakentamiseen harkinnanvaraista avustusta, koska jo vuonna 1995 tehdyn kuntoarvion ja toiminnan kasvamisen myötä laajennus on välttämätön.
Talon vuotavat kattorakenteet ovat olleet ongelma jo pitkään. Myös ilmastoinnin puute on iso ongelma.

Remontti tarpeeseen

Vaikka Keminmaassa perusterveydenhoito on moniin muihin kuntiin verrattuna hoidettu erittäin hyvin, Sakaranaho sanoo, että remontti tulee todella tarpeeseen.
Kun toiminta on laajentunut toimenpidehuoneita ja vastaanottotiloja on pitänyt tehdä siivouskomeroihin ja käytäville.

Sakaranaho sanoo, että toiminnan kehitystä kuvaa hyvin lääkärien määrä. Nykyisen terveyskeskuksen ensimmäinen osa rakennettiin v.1977, jolloin kunnassa oli vain kaksi lääkäriä.
Nyt lääkäreitä on seitsemän. Heistä viisi on vielä erikoislääkäriä, joiden hyvä ammattitaito ja pitkät työsuhteet ovat vaikuttaneet melko paljon hoidon tasoon ja asiakastyytyväisyyteen.
Taloa laajennettiin v.1983, jolloin rakennettiin nykyinen vuodeosasto ja hammashoitola, jossa on viisi hammaslääkäriä. Vuodeosastoa ei nyt laajenneta, mutta myös se peruskorjataan.

Merkittävä parannus tilapuolella tulee myös kuntoutus- ja fysioterapia puolelle.
Talossa työskentelee nyt noin sata henkilöä. Remontin jälkeen nykyisen taloustoimiston tiloihin muuttaa mielenterveysneuvola.

 

Osa palveluista evakkoon

Pertti Sakaranahon mukaan laajennustyö on tarkoitus saada alkuun jo ensi vuoden puolella. Sitä ennen joudutaan suunnittelemaan myös terveyskeskuksen toiminnan järjestäminen remontin aikana.
Sakaranahon mukaan ainakin osa toiminnoista joutuu lähtemään tilapäisesti evakkomatkalle.

Hän uskoo, että terveyskeskuspalvelut pystytään tuottamaan myös peruskorjaus ja rakennustyön aikana tyydyttävästi.
Samalla hän toivoo myös terveyskeskuksen asiakkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä remontin aikana.

Kunnanhallitus on valinnut hankkeen rakennesuunnittelijaksi Rakennussuunnittelu Miraplan Oy:n LVI-suunnittelijaksi LVI-insinööritoimisto Reino Taipale Ky:n ja sähkösuunnittelijaksi Insinööritoimisto Suomen Unit Oy:n.
Hankkeesta on tehty jo kolmannet tilaluonnokset, joissa seinät alkavat olla jo kohdillaan.

Hankkeen suunnitteluryhmän puheenjohtajana on toiminut Riitta Koskimäki ja varapuheenjohtajana Mauno Palo sekä jäseninä Ismo Tikkala, Pertti Sakaranaho, Eira Hakasalo, Vuokko Venäläinen, Aarne Röyttä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Niemelä.

Työryhmässä ovat asiantuntijoina toimineet kuntoarvion tekijät arkkitehdit Jussi Leppälä ja Rauno Ruonansuu ARK-FUTURA Oy:stä.



Takaisin



Kaksi uutta sairaanhoitajaa

Keminmaan valtuusto päätti perustaa Keminmaan terveyskeskuksen vuodeosastolle kaksi uutta sairaanhoitajan virkaa 1.6.2000 alkaen.

Virkoja varten myönnettiin terveyslautakunnalle virkojen palkkaukseen lisämäärärahaa 175.000 markkaa vuoden 2000 talousarvioon.

Uusien virkojen perustaminen on tullut välttämättömäksi potilasmäärän ja vaihtuvuuden kasvun takia. Vuodeosaston toiminta on muuttunut täysin 80-luvulla perustetun terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnasta.

Vuodeosastolla hoidetaan entistä enemmän keskussairaalasta tulevia potilaita. Osastolla on myös mielenterveyspotilaita, alkoholisteja ja huumepotilaita, jotka vaativat normaalia enemmän hoitohenkilökunnan huomiota.

Potilaiden vaihtuvuus on kasvanut vuodeosastolla, koska hoitojaksot ovat lyhempiä. Usein vuodeosastolle on sijoitettu 41 - 42 potilasta, vaikka sairaansijojen määrä on 40.

Koska potilasvaihtuvuus on suurempi ja päivittäin lähtee ja tulee uusia potilaita, tarvitaan entistä enemmän hoitohenkilökuntaa.

Vuonna 1998 oli hoitojaksoja 566 ja vuonna 1999 niitä oli 620. Vastaavasti v. 1998 oli hoitopäivien määrä 11 314 ja vuonna 1999 hoitopäiviä oli 13 003.

Vuodeosaston toiminnan muututtua paineita on tullut myös muualle terveyskeskukseen.

Kun potilaiden hoidettavuus lisääntynyt, on esim. vuodeosastolla tehtävien laboratoriotutkimusten määrä noussut syksyllä 1999 edelliseen syksyyn verrattuna noin 60%.

 



Takaisin



Kunta osti Seuralan

 

Keminmaan kunta on ostanut Liedakkalasta Vasemmistoliiton Keminmaan Työväenyhdistys ry:ltä Seuralan kiinteistön, jossa tullaan aloittamaan pienten muutostöiden jälkeen mm. esikoulutoiminta.

Keminmaan kunta on ostanut pääosin talkoilla uosina 1991 ja -93 sekä -94 valmistuneen Seuralan talon Keminmaan työväenyhdistykseltä.

 

Keminmaan kunta on vuokrannut tiloja jo aikaisemmin mm. Liedakkalan koulun sisäliikuntatiloiksi. Niitä on käyttänyt yhdistyksen lisäksi myös kansalaisopisto.

Tilojen hankkiminen kunnalle tarkoittaa sitä, että Liedakkalan kylällä yhteisten tilojen käyttö helpottuu ja mahdollistaa myös kylän kaikille yhdistyksille ja mm. kylätoimikunnalle isompien tilaisuuksien järjestämisen.

Kunnan tilojen hankkimisella uskotaan kylätoiminnan Liedakkalassa vilkastuvan entisestään.

Keminmaan valtuusto päätti äänestyksen jälkeen ostaa kiinteistön 800 000 markalla. Rakennustarkastaja Eero Pehkonen ja terveystarkastaja Sirkka Hoppari suorittivat ennen kaupan tekoa rakennuksessa rakenne-, kosteus- ja homenäytteenottotutkimukset.

Rakennuksen olosuhteet ja rakenteet ovat teknisen toimiston mielestä varsin hyvät.

Seurala on kunnan vuokratontilla ja sen kokonaispinta-alalta on 420 neliömetriä, rakennusvuosi 1991. Laajennukset on tehty vuosina 1993 ja 1994.

Työväenyhdistys luopui rakennuksesta, koska sen käyttökustannuksiin ei ole löytynyt halukkaita maksajia.



Takaisin



Ehdokkaat  Internettiin

Keminmaan kunnallisvaaliehdokkaat saavat omat sivunsa Internettiin.

Keminmaan kunnallisvaalien teemoja valmistelevan kehittämisyksikön mukaan kunnallisvaaliehdokkaille tulee antaa mahdollisuus näkyä mielipiteineen internetissä.

Keminmaan kunnanhallitus päätti kehittämisyksikön esityksestä, että syksyn kunnallisvaaliehdokkaille tarjotaan internet-sivupaikka kunnan palvelimella veloituksetta.

Sivujen tulee olla valmiita liitettäväksi palvelimelle ja sivujen valmistuksesta vastaavat ehdokkaat itse.

Valmiin ehdokassivun liittäminen ja julkaiseminen internetissä ei aiheuta kunnalle lisäkustannuksia. Ehdokassivun koko tulee olla korkeintaan 5 Mb.

Ehdokassivuja julkaistaan 2.10. alkaen ja ne pidetään internetissä vaalipäivään 22.10 saakka.

Keminmaan kunnan kehittämisyksikkö on laatimassa syksyn kunnallisvaaleja varten teemaesitettä joka valmistuu syyskuussa.

Teemaesite näkyy valmistuttuaan myös kunnan kotisivulla internetissä, jonne voidaan tuottaa muutakin asiatietoa vaaleista.


 



Takaisin



Keminmaassa SPR ja 4H juhlivat yhdessä

Kaksi toimivaa yhdistystä hankkivat yhteiset tilat

Keminmaassa 4H yhdistys ja SPR ovat hankkineet keväällä yhteiset toimitilat kunnanviraston vierestä Kemin Väylän talosta, jossa on myös suoramyyntitilat.

Kahdella vilkkaasti toimivalla paikallisyhdistyksellä on muutakin yhteistä, sillä kummallakin on tänä vuonna merkkivuosi. Keminmaan 4H yhdistys on toiminut jo 60 vuotta ja SPR:n Keminmaan osasto 50 vuotta.


Keminmaassa kunnanviraston vieressä SPR:n ja 4H yhdistyksen yhteisissä tiloissa on vanhan puusohvan ansiosta varsin kotoinen tunnelma, vakuuttavat Jukka Tuovila, Tuija Vittaniemi ja Kari Pihlajamaa.

 

 

Yhteistyötä jatketaan myös juhlien merkeissä, sillä järjestöt pitävät yhteiset merkkipäiväjuhlat Vallitunsaaressa Vallitun perhepäivien yhteydessä juhlateltassa lauantaina 26.8.2000 klo 12.00 alkaen.

Vapaaehtoisen järjestötyön merkitys on korostunut viime vuosina monissa asioissa. Järjestöt hoitavat jo monenlaisia arvokkaita tehtäviä ja palveluja, joita varten ne tarvitsevat myös henkilökuntaa ja tiloja.

Kun Keminmaassa saatiin hyvät tilat näkyvältä paikalta, järjestöissä uskotaan jäsenmääränkin edelleen kasvavan.

Myös järjestöjen keskinäinen yhteistyö ja Keminmaassa yhteistyö kunnan kanssa on lisääntynyt, sanovat Keminmaan 4H yhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Pihlajamaa ja SPR:n Keminmaan osaston puheenjohtaja Tuija Vittaniemi.

Keminmaassa 4H yhdistys on tehnyt Keminmaassa kunnan kanssa yhteistyötä jo pitkään hoitamalla kunnan viheralueita kesäisin. 4H yhdistyksen nuorten vastuulla on ollut tänäkin kesänä noin 80 prosenttia kunnan viheralueista.
Yhdistyksen palkkalistoilla on ollut kesän aikana 43 nuorta, joista kunnan viheralueita on hoitanut noin 15 nuorta.

Kaija Vittaniemen mukaan SPR:llä on ollut perinteisesti yhteistyötä mm. ensiapuryhmän osalta kunnan ja terveyskeskuksen kanssa. Sitä pyritään edelleen tiivistämään mm. ystävätoiminnan osalta, sanoo Vittaniemi.

Keminmaan 4H tiennäyttäjä

Keminmaassa 4H toiminta on ollut Lapissa jo pitkään tiennäyttäjä muille osastoille. Nyt 4H toiminta elää myös muualla Lapissa uutta tulemistaan ja esimerkiksi Torniossa järjestön toiminta on jo tosi vilkasta, kertoo Keminmaan toiminnanjohtajana pitkään ahkeroinut Kari Pihlajamaa.
- 4H yhdistyksen toiminta on muuttunut melkoisesti viime vuosina. Palstatoiminta on vähentynyt ja suuntautunut yrittäjyyteen. Yhdellä nuorella on sentään vielä oma vasikkansa. Kerhoja on kuusi viikossa.
Myös kaiken ikäisille tarkoitettu kurssitoiminta on lisääntynyt koko ajan. 4H-yhdistyksestä saa monenlaista opetusta ja kursseja, jotka sopivat erittäin hyvin mm. osaksi kylätoimintaa.
- Nyt hoidetaan kunnan, tielaitoksen ja yksityisten viher- ja piha-alueita, on siivousrinkitoimintaa ja läheispalvelua, johon kuuluvat kodeissa tehtävät erilaiset siivous- ja kotityöt ja tarpeen vaatiessa aitojen leikkaukset yms. tehtävät.
- Toiminta keskittyy talvisaikaan juuri läheispalveluun, jossa on työllistetty kaikkiaan kymmenkunta henkilöä, kertoi Pihlajamaa.
Osaston puheenjohtajana toimii nyt Tommi Lepojärvi.

SPR:llä oma työntekijä

Keminmaassa SPR on saanut myös oman työntekijän, kun Jukka Tuovila aloitti kesällä Keminmaassa osaston järjestöavustajana.
Näkyvin osa osaston toimintaa on ollut viime vuosina nälkäpäiväkeräys ja erilaiset härän lievittämiseen tähtäävät muut keräykset, joihin keminmaalaiset osallistuvat vuodesta toiseen kiitettävästi, sanoo Tuija Vittaniemi.
Tänäkin vuonna nälkäpäiväkeräyksessä kertyi varoja liki 20 000 markkaa. Muita keräyksiä polkaistaan pystyyn tarpeen mukaan. Aikoinaan mm. Kosovo-keräyksellä kerättiin hetkessä 30 000 markkaa.
SPR:n periaatteisiin kuuluu hädän lievittäminen myös kotimaassa ja kotikunnassa. Keminmaan osastokin on varautunut tukemaan onnettomuuden uhreja monin tavoin. Aineellista tukea on annettu hädän hetkellä mm. kotinsa tulipaloissa menettäneille.
Osaston ensiapuryhmä on mukana monissa tilaisuuksissa. Ryhmän toiminnassa on nyt mukana 10 aktiivista jäsentä ja lisävoimat olisivat tervetulleita.
Osastolla on oma EA-kouluttaja Kari Laukkanen, ja osasto tarjoaa myös paikallisille yrityksille ja muille järjestöille ensiapukoulutusta ja kursseja.
Vaikka jäseniä on 129, uusia kaivataan koko ajan myös nuorisotoimintaan, varhaisnuorisotyöhön sekä erittäin tärkeään ystävätoimintaan, jolla on tänä vuonna Keminmaassa myös 20-vuotisjuhlavuosi.
Ystäville on Keminmaassakin paljon käyttöä.
Sekä Keminmaan 4H yhdistyksen, että SPR:n osastojen perustajina näkyy samoja henkilöitä: Lassilan koululla 5.10.1940 4H yhdistyksen perustavassa kokouksessa olivat: Eelis Jauhola, Maija Rantamaula, Hilja Tasala, Janne Rantaniemi, Hanna Sutinen, Pekka Vahtola, Janne Annala, Ida Viheriää, Fredrika Ylimaunu ja Ella Piispa.
SPR:n osastoa perustivat Janne Annala, Tuomo Itkonen, Hanna Sutinen, Eevi Anttonen, Toivo Tuiskuvaara, Matti Rantamaula.
Kerrotaan, että kätilönä toiminut Hanna Sutinen oli erittäin hyvä jäsenten kerääjä. Ennen synnytystä hänellä kuuluu olleen tapana kysyä, että onkos ne jäsenasiat kunnossa.



Takaisin



Taideaineet ja tietotekniikka korostuvat

Kansalaisopiston työkausi alkaa

Keminmaan kansalaisopiston uusi työkausi pitää sisällään runsaasti taiteen opetusta. Myös tietotekniikkaa on opetusohjelmissa runsaasti, sanoo kansalaisopiston rehtori Mikko Palolahti.

Opiston toimintaan alkanut kausi ei tuo suuria muutoksia. Tuntimäärät ja maksut säilyvät ennallaan.

Vaikka kautta aloitettaessa ohjelmassa tunteja ei olekaan kuin 5 500, niin määrä kasvanee samaan kuin viime kaudella, jolloin se oli yhteensä noin 6000 tuntia.

Opiskelijoiden toiveita on pyritty ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon, sanoo Palolahti, jonka mukaan etenkin käsien taitoihin liittyvää opetusta kaivataan nyt paljon.

- Välillä tuntui jo siltä, että erilaiset taitoaineet lopahtavat kokonaan. Nyt ne ovat erittäin kysyttyjä.

- Opetuksessa toiveet liittyvät vielä aivan tekemisen perusasioihin, kertoi Palolahti.

Opetuksesta hoidetaan entistä suurempi osa tuntiopettajien voimin, sillä Keminmaan kansalaisopistossa pitkään puhallinsoittoa ja musiikkia ansiokkaasti opettanut Seppo Paakkanen jäi tänä syksynä ns. työttömyyseläkeputkeen. Hänen työsuhteen päättymistä vauhditti vielä puhallinpuolen oppilaspula.

Opiston vakinaiseen henkilöstöön kuuluvat rehtorin ja toimistotyöntekijän lisäksi enää yksi päätoiminen kuvaamataidon opettaja sekä tekstiilityön ja musiikin opettajat, jotka on palkattu yhteistyössä koulutoimen kanssa.

Keminmaassa kielten opetusta on vähemmän, koska naapurikunnissa sitä on paljon. Palolahden mukaan tässä suhteessa työnjako opistojen kesken on myös järkevää.

Palolahti sanoo, että Keminmaan kansalaisopisto huomioi poikkeuksellisen hyvin myös lapset. Heille on tarjolla kuvaamataiteen, sirkus- ja sanataiteen, musiikin sekä teatteritaiteen opetusta.

Ilmoittautuminen alkaa

Keminmaan kansalaisopiston opintoryhmiin voi ilmoittautua opiston toimistoon heti opinto-esitteen ilmestyttyä. Ilmestymispäivä on 25.8.2000.
Ilmoittautumisen voi tehdä myös puhelimitse, numeroihin 227 438 ja 227 435 arkisin klo 8.00-15.00.

Myöhemmin voi monissa tapauksissa ilmoittautua myös ennen opetuksen alkua opettajille.
Ilmoittautuminen kuvataidekouluun tapahtuu 28.8.-31.8. puh. 227 438 klo 9-15.

Ilmoittautuminen pianonsoittoon ja sähköurkujen soittoon on 6.9. klo 18-20 puh. 227 435. Myös entisten oppilaiden tulee sopia ajoista!

Jokaiselle opintoryhmälle ja kurssille on määrätty oma maksunsa. Maksun voi suorittaa joko käteisellä tai pankkisiirtolomaketta käyttäen.



Takaisin



Meri-Lappiin ylikunnallinen runkoreitistö

Keminmaa käynnisti kelkkareitistön suunnittelun

Keminmaan kunnassa on käynnistetty jo keväällä moottorikelkkailun runkoreitistön suunnittelu.
Tehtävään valittiin keväällä määräaikaiseksi suunnittelijaksi metsäalan ammattilainen Markku Mattila, jolla on aikaisempaa kokemusta myös ulkoilu- ja latureittien suunnittelusta.

Suunnittelija Markku Mattila ja ympäristösihteeri Aapo Mäenpää kertoivat, että Keminmaan kunta on aloittanut Tornion ja Ylitornion tavoin virallisen moottorikelkkailun runkoreitistön suunnittelun, joka etenee syksyllä jo reittitoimituksiin. Tavoitteena on saada Kemi-Tornio alueelle ylikunnallinen verkosto, joka mahdollistaa liikkumisen kunnasta toiseen myös kelkoilla.

 

 

Mattila on kesän aikana selvitellyt runkoverkostoon erilaisia reittivaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat kelkkailun Keminmaasta myös kaikkiin naapurikuntiin ja niiden reitistöille.

Mattilalla on alustavia reittisuunnitelmia jo kartoilla. Niistä tehdään reittisuunnitelmat, jotka tulevat syksyllä ympäristölautakunnan käsittelyyn.

Lautakunta päättää varsinaisen reittitoimituksen käynnistämisestä ja reittien kunnossapidon järjestelyistä.
Lähtökohtana reittisuunnittelussa Keminmaassa on, että kelkkareitti toimii ns. ylikunnallisena runkoreittinä, jolla saadaan yhteydet myös muihin naapurikuntiin.

Valtakunnallisten runkoreittien tulee muodostaa mahdollisimman suorat ja turvalliset yhteydet kunnasta toiseen ja järjestää reiteille myös kunnossapito.
Runkoreittien osalta edellytetään virallisia reittitoimituksia ja pysyvän verkoston aikaansaamista.

Tavoite on saada Keminmaan reitti osaksi valtakunnallista runkoreittiä niin, että siirtyminen eri kuntien mm. Kemin, Tornion, Simon ja Tervolan reiteille on vaivatonta ja palvelee esim. safari- ja kelkkamatkailua.

Runkoreitistöä Keminmaahan tarvitaan noin 35 kilometriä. Päälinjaukset kulkevat Musta-aavalta ja Perta-aavalta Lautiosaareen. Lautiosaaresta on tarkoitus hyödyntää Kemijokea, mistä pääsee Niemi-Niemelästä valmista uraa Palvelukylään ja edelleen Valmarinniemeen ja merelle.

Niemi-Niemelän ja Valmarinniemen väli on ollut aikaisemmin jo käytössä, mutta myös siihen joudutaan tekemään moottoritien alituksen takia muutoksia.
Pahiten kesken on reitti joka kulkee Törmästä Viitakoskelle ja edelleen kunnanrajalle Tervolaan.

 

Reittejä vanhoille urille

Keminmaassa reittejä on suunniteltu jo nyt käytöissä olleille urille ja alueille, missä niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muulle ympäristölle.
Keminmaassa suunnittelu on lähtenyt siitä, että reittirakentamisen ja kunnossapidon kustannusten tulisi pysyä kohtuullisina.
Siksi on pyritty hyödyntämään valmiita metsäautoteitä ja muita valmiita aukkopaikkoja kuten esim. voimajohtolinjoja, rajalinjoja, talvitienpohjia, soita ja vähäisissä määrin jääpeitteisiä vesialueita.
Taajamissa kelkkailua ohjataan ns. siirtymäurilla, joista pääsee huoltamoille ja majoitus- ja ravitsemusliikkeisiin sekä asutusalueissa reiteille ohjaavia purkupaikkoja.
Markku Mattilan mukaan Keminmaassa haja-asutusalueella ja kyläyhteisöissä tulisi paikallisesti sopia, miten kylän sisäinen keikkailu ja reitille pääsy järjestetään.
Se voisi tapahtua esim. kylätoimikuntien toimesta. Mattila toivookin kylätoimikunnilta nyt asiassa yhteydenottoja.
Keminmaassa otetaan lähiaikoina yhteyttä kaikkiin maanomistajiin, joita reittisuunnitelma koskee.

Tavoite ohjattuun kelkkailuun

Markku Mattilan mukaan alueellisena maastoliikenneviranomaisena Lapin ympäristökeskus pyrkii ohjattuun kelkkailuun. Se haluaa ohjata maastoliikennettä myös kestävän kehityksen mukaisesti.
Lähtökohtana on, että kelkkailu ja kelkkamatkailun ohjaaminen toteutetaan maastoliikennelain (1710/95) mukaisesti virallisia moottorikelkkailureittejä perustamalla.
Suuntaus on nyt virallisiin reitteihin, joiden rakentamiseen ja ylläpitoon on suunniteltu kelkkailijoille myös ns. käyttömaksua.
Reittien tarve perustuu myös jatkuvasti kasvavaan kelkkailun suosioon ja kelkkojen määrään.
Kelkkailureittien perustaminen ohjaa matkailu- ja harrastekelkkailun lisäksi myös luontaiselinkeinojen ja muun työhön liittyvän maastoajoa, sähkö-, telehuolto- ja metsätaloudessa jne.
Lapissa moottorikelkkailun reittisuunnitelmien laatiminen on viivästynyt osaksi sen tähden, että läänin kunnissa on ollut käytössä kelkkauria, joille kelkkailua on voitu ohjata.
Toinen syy on ollut, ettei kunnossapitorahoituksen järjestäminen reitinpitäjälle ole vielä onnistunut. Reiteillä pyritään kelkkailun haittojen vähentämiseen ja kohdentamaan keikkailu alueille, missä haitat olisivat mahdollisimman vähäisiä.
Mattila korosti, että maastoliikenteen alueellisia rajoituksia ja kieltoja voidaan käyttää täydentämään ja tehostamaan yleisen virkistyskäytön vaatimuksia myös hiljaiselle ympäristölle.
Moottorikeikkailureitin rakentaminen maastoon ja reitillä ajamisen ympäristövaikutukset ovat tieliikenteen vaikutuksiin nähden vähäisiä.



Takaisin



Keminmaan kesä täytti odotukset

Keminmaan kesätapahtumista on saatu tänä kesänä tavallista enemmän myönteistä palautetta.

Palautetta ei ole saatu niinkään isoista tapahtumista, vaan yhteisistä pienimuotoisista kotoisista tilaisuuksista, kertoo Keminmaan kulttuurisihteeri Eeva Pohjola.


Keminmaan kulttuurisihteeri Eeva Honkanen on saanut ottaa tänä kesänä selvästi aikaisempia vuosia enemmän puheluita, joissa on annettu myönteistä palautetta onnistuneista tilaisuuksista.

 

 

Eeva Pohjolan mukaan kunnan asukkaat kaipaavat selvästi mahdollisuuksia kokoontua lauluiltoihin ja muihin yhteisiin koko perheen tilaisuuksiin, joissa syntyy helpommin hyvä ja välitön tunnelma.

- Koko perheelle tarkoitetuissa pienemmissä tilaisuuksissa esiintyjätkin kohtaavat paremmin yleisönsä.

- Pienistä tilaisuuksista saatu myönteinen palaute saattaa johtua myös niiden runsaasta monipuolisesta tarjonnasta: Tarjonnan selittää myös se, että niitä on helpompi myös järjestää.

Onnistuneesta kesästä kertoo sekin, että Keminmaan kesätapahtumissa on ollut tänä vuonna selvästi enemmän väkeä myös naapurikunnista.

Pohjola korosti, että Keminmaan kesä on ollut oikeastaan voimannäyttö eri yhdistysten, yritysten ja kunnan hyvästä yhteistyöstä.

Samaa linjaa edustavat myös viikonloppuna järjestettävät kolmipäiväiset Perhepäivät Vallitunsaaressa.

Perhepäivien järjestelyissä ovat olleet mukana kunnasta kulttuuri- ja elinkeinotoimet, Jokikeskuksen yritykset, SPR, 4H-yhdistys, VPK, Nuori Keminmaa, Keminmaan työttömät ja Kallivuoren peikot.

Vallitunsaaressa on kolmen päivän ajan runsaasti ohjelmaa kaikenikäisille. Paikalla juhlivat merkkipäiviään myös SPR:n ja 4H yhdistyksen Keminmaan osastot. Päivillä esiintyy myös M.A. Numminen.

Loppukesän tapahtumiin kuuluvat vielä maalaismarkkinat ja niiden yhteydessä järjestettävä Pate Pantteri leikkipuisto.

Tänä kesänä myös Kallijärven peikot ovat lyöneet itsensä vähitellen läpi. Merkillepantavaa peikkojen suhteen on ollut ulkomaalaisten turistien suuri kiinnostus peikkoideaa kohtaan.

 



Takaisin



Meri-Lapin Vesi Oy:n kotipaikaksi Keminmaa

Tällä hetkellä vielä Torniossa toimiva Meri-Lapin Vesi Oy muuttaa elo-syyskuun vaihteessa toimistonsa Keminmaahan.

Toimisto muuttaa Lautiosaaren uuden vedenkäsittelylaitoksen ja valvomon yhteyteen rakennettuun toimistotilaan, kertoi Meri-Lapin Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Posti.


Meri-Lapin Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Posti muuttaa esikuntineen Lautiosaareen uuden vedenkäsittelylaitoksen vireen valmistuneeseen valvomo- ja toimistorakennukseen.

 

 

Toimitusjohtaja Kalevi Postin mukaan toiminnot oli järkevintä keskittää Lautiosaareen saman katon alle valvomon kanssa.

Jatkossa alueelliseen vesihuoltoon keskittyvä ja alussa noin 9 - 10 miljoonan markan liikevaihtoa pyörittävä Meri-Lapin Vesi Oy työllistää nyt kuusi henkilöä, toimitusjohtajan, toimistosihteerin, projekti-insinöörin ja kolme käyttöhenkilöstöön kuuluvaa henkilöä.

Lautiosaaren uuden laitoksen käyttöpäällikkönä toimiva Pekka Salo-Oja kertoi, että Lautiosaaressa ylimääräisen raudan ja mangaanin poistoon rakennettu vedenkäsittelylaitos on jo monilta osin koekäyttö ja loppuasennusvaiheessa.

Maaliskuussa käynnistynyt rakentaminen saadaan päätökseen lokakuun alusta. Valmistuttuaan laitos pystyy käsittelemään maksimissaan 6000 kuutiota vettä vuorokaudessa.

Laitokseen virtaavan veden mukana tuleva rautaan ja mangaaniin lisätään happea, jonka jälkeen hapetettu vesi johdetaan suodattimiin, jossa rauta ja mangaani tartutetaan hiekkaan.

Postin mukaan uuden vedenkäsittelylaitoksen kokonaishinta nousee noin 9 miljoonaan markkaan ja valvomo-toimistorakennuksen rakentaminen maksaa noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Uudet laitoksen pääurakoitsija on YIT-Lappi, sähköurakoitsija Sähköcentre Ky, LVI-urakoitsija YIT-Teollisuus Oy, koneistourakoitsija T&A Mämmelä Oy, prosessilaitteet toimitti Waterlink Oy ja automaation Sema Engineering Oy.

Lautiosaaren vedenkäsittelylaitos on jatkuvatoiminen hiekkasuodatin. 400 neliön laitoksessa on seitsemän 6 metriä korkeita ja halkaisijaltaan 2,5metrisiä ruostumattomasta teräksestä valmistettua suodatinta.

Alueellinen yhtiö

Meri-Lapin Vesi Oy perustettiin vuonna 1997 huolehtimaan etupäässä Tornion ja Kemin kaupunkien vesihuollosta ja korvaamaan kaupungeissa käytetty pintavesi pohjavesillä.

Tornio ja Kemi omistavat yhtiöstä kumpikin 45 prosenttia ja vesihuollon osalta omavaraiset Keminmaa ja Tervola ovat mukana yhtiössä pienemmin osuuksin, Keminmaa 7 prosentilla ja Tervola 3 prosentilla.

Vaikka Keminmaa ei käytäkään Meri-Lapin Vesi Oy:n kaikkiaan 25 eri kaivosta pumppaamaa pohjavettä, kunta on kytketty myös uuteen Meri-Lapin Vesi Oy:n pohjavesiverkostoon Lautiosaaren alavesisäiliön kautta.

Postin mukaan Keminmaa saa tarpeen niin vaatiessa yhtiöltä lisä- ja varavettä. Vettä pystytään pumppaamaan Lautiosaaressa verkostosta kumpaankin suuntaan.

Kemi on saanut jo pohjavettä vuoden verran ja Tornio kytketään verkostoon lokakuun alussa.

Hanke on edennyt hyvin, sillä alkuperäisen aikataulun mukaan pohjaveden pumppaus Tornioon piti alkaa vasta ensi vuoden loppuun mennessä. Kemiläiset saivat pohjavettä jo viime vuoden maaliskuun alussa.

Kemi-Tornion alueen yhteiseksi veden tarpeeksi on arvioitu 11 000 -12 000 kuutiota vuorokaudessa, mutta yhtiö on varautunut jopa 15 000 kuution kulutukseen.

Posti sanoo, että siirtymävaiheessa voi esiintyä ongelmia, jotka eivät johdu vedestä vaan yleensä aina vanhoista putkistoista, joissa veden virtaamien muutokset ja erilainen sekä eri tavoin käyttäytyvä vesi voivat aluksi aiheuttaa makuhaittoja.

Niin kävi Kemissäkin, missä ongelmat ovat vuoden käytön jälkeen kuitenkin vähentyneet.

Pääosa pohjavedestä pumpataan verkostoon Tervolasta Antinkankaalta ja Kauvonkankaalta. Suurimmista kaivoista pumpataan vettä 1200 kuutiota vuorokaudessa, kertoi Posti.

Koko Kemi-Tornio alueen vesihuollon kannalta välttämättömänä projektin kustannukset kaivoineen ja putkistoineen on 112,5 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on 47,5 miljoonaa markkaa. Suurin osa projektista on rahoitettu lainavaroin. Hanke on työllistänyt noin sata henkilöä.



Takaisin



Polar-Automaatio Oy laajentaa toimitaloaan

Uudet työtilat 30 henkilölle

Keminmaalainen Polar-Automaatio Oy laajentaa toimitilojaan Keminmaassa merkittävästi. Torniontien varteen nousee yhtiölle uusi kaksikerroksinen toimistorakennus, jossa kerrosala on noin 600 neliömetriä.


Polar-Automaatio Oy saa lokakuussa Torniontien varteen käyttöönsä uuden laajennusosan, jossa on työtilat 30 henkilölle.

 

 

Teollisuuden suunnitteluun erikoistunut Polar-Automaatio Oy toimii samoissa tiloissa Suomen Sähkörakennus Oy:n kanssa ja aikanaan sähkörakennuksen hankkimalla tontilla.

Polar-Automaatio Oy:n toimitusjohtajan Hannu Saloniemen mukaan uuteen osaan tulee tilat noin 30 suunnittelu ja toimistotyöntekijälle, joista kymmenkunta on Suomen Sähkörakennus Oy:n palveluksessa.
Saloniemi piti tärkeänä myös sitä, että laajennuksen yhteydessä yritys saa uuden liittymän Torniontielle.

Uudistuksen yhteydessä Polar-Automaatio saa komean julkisivun, jonka on suunnitellut arkkitehti- ja rakennesuunnitteluista vastaava Mirplan Oy. Uudet tilat on verkotettu myös uusimmalla atk-tekniikalla.

Kokonaisuudessaan noin 4 miljoonan markan investoinnin rakentaa Botnia Mill Service Oy Ab avaimet käteen periaatteella KVR urakkana.
Tilat on tarkoitus saada käyttöön lokakuun alkupäivinä. Harjannostajaispäivä on 25.8.2000.

Tilat tulevat todella tarpeeseen, sillä Polar-Automaatio Oy:llä työtilanne on nyt hyvä. Pitkällä aikavälillä yrityksen merkittävin tilauskanta on liittynyt Tornion teräkseen.
Outokummun viimeisimmät hankkeet ovat parhaillaan tarjousvaiheessa, mutta olemme olleet jo esisuunnittelussa vahvasti mukana, kertoi Saloniemi.
Polar-Automaation suurimpia asiakkaita ovat Outokummun lisäksi Metsä-Botnia, Enso, Honeywell, Outokumpu Mintec ja Neles Automation, joista viimeksi mainituilla on paljon myös vientiprojekteja.

Hannu Saloniemi tahtoi antaa erityiskiitokset Keminmaan kunnalle ja sen virkamiesjohdolle yrityksen asioiden joustavasta ja nopeasta käsittelystä mm. tontti- ja liittymäjärjestelyissä.

Koska yhtiön nykyisin omistama tontti ei täysin mahdollistanut laajennusrakentamista, tonttia jouduttiin laajentamaan siten, että uusi tiejärjestely samoin kuin osa tontin laajentamisesta ulottuu kunnan omistamalle vapaalle maalle paloaseman puolelle.



Takaisin



Vesilaitosten yhdistämisestä tehdään perusselvitys

Kemi-Tornio alueen vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisestä tehdään perusselvitys.

Kemi-Tornio alueen kuntien tekninen johtoryhmä (Tejo) käsitteli syksyn 1999 ja alkuvuoden 2000 aikana kehittämiskeskuksen kuntien vesi- ja viemärilaitosten yhdistämistä.

Työryhmän mukaan yhteistyöhankkeesta olisi syytä tehdä ainakin perusselvitys.

Se piti tärkeänä myös laitosten ulkopuolisen tahon esittämää näkemystä hankkeeseen ja päätyi esittämään selvityksen teettämistä ulkopuolisella konsultilla.

Perusselvitys maksaa alustavien tietojen mukaan noin 100 000 markkaa ja laajempi 100 000 - 500 000 markkaa.

Työryhmässä ovat Kemin kaupunki, Keminmaan kunta, Tornion kaupunki ja Tervolan kunta sekä myös Meri-Lapin Vesi Oy ilmoittaneet olevansa valmiita selvityksen tekemiseen ja osallistumaan ainakin perusselvityksen laatimiskustannuksiin.

Kustannusjako voisi työryhmän näkemyksen mukaan olla Meri-Lapin Vesi Oy 30 % ja loppuosa ao. kunnille Meri-Lapin Vesi Oy:n osakkuusjaon mukaan.

Tejo-työryhmän esityksen mukaan kustannukset jakautuisivat noin 100 000 markan perusselvityksen osalta siten, että Meri-Lapin Vesi Oy:n osuus olisi 30 000 markkaa, Tornion ja Kemin kummankin 31.500 markkaa, Keminmaan 4 900 markkaa ja Tervolan 2 100 markkaa.

Tejo-työryhmän hoitaa tarjouskyselyt ja muut käytännön järjestelyt mukaan lukien maksuliikenteen.



Takaisin



Kirjaston parkki jäi liian ahtaaksi

Kirjasto-Nuorisotalon parkkipaikat eivät riitä talon tarpeisiin alkuunkaan. Autojen parkkeeraaminen maksullisille paikoille tuottaa myös turhaa sanasotaa.

Viime vuotisen kirjasto-nuorisotalon paikoitusalueen uudistamisen yhteydessä kirjaston parkkipaikka jäi liian ahtaaksi.

Tilaa ei ollut aikaisemminkaan runsaasti ja uudistuksen jälkeen talon käyttäjien paikoitusongelmat ovat vain lisääntyneet.

Talon työntekijöille ja opettajille saatiin kyllä maksullisia lämmityspaikkoja, mutta asiakkaat unohdettiin.

Alueella on vain 13 asiakaspaikkaa, jotka pitäisi riittää kirjaston asiakkaille, lapsia kerhoihin tuoville vanhemmille, eläkeläistilaisuuksiin tuleville kuntalaisille, elokuvayleisöille ja lukiolaisille.

Autojen parkkeeraaminen Väylätielle aiheuttaa myös turhia vaaratilanteita.

Asiasta on käyty sanasotaa koko syksy ja talvi ja moitteet tulevat aina kirjaston henkilökunnalle. Röyhkeimmät asiakkaat pysäköivät autonsa maksetuille paikoille, josta taas seuraa omat ongelmansa ja riitansa.

Kunnanhallitus päätti pyytää asiasta tekniseltä toimistolta selvityksen, jotta ongelma saataisiin korjattua.

 



Takaisin



Länsi-Lapin Ammattikoulutuksen kuntayhtymä on keskittämässä Keminmaassa kaiken toimintansa Ahon autotaloon ja liikerakennukseen Torniontielle.

Länsi-Lapin Ammattikoulutuksen kuntayhtymä keskittää Keminmaassa kaiken toimintansa keskeiselle paikalle palvelukylää Ahon autotaloon. Talossa toimiva Niemelän Auto Oy on jo tehnyt varauksen omasta autotalotontista

Toiminta uudessa paikassa käynnistyy näillä näkymin jo vuoden kuluttua 1.8.2001.

Kyseessä on merkittävä muutos, jonka takia autotalossa nyt toimivat yritykset Vehon piirimyyjä Niemelän Auto Oy ja mm. Neles Jamespury joutuvat hankkimaan uudet toimitilat.

Mercedes-Benzin, Hondan ja Citroenin piirimyyjä Niemelän Auto Oy on jo tehnyt tonttivarauksen uudelle autotalolle Tupasvillan takana olevalle vapaalle 7059 neliön tontille.

Niemelän Auto Oy:n tarkoituksena on rakentaa ensivaiheessa noin 1 000 neliön suuruinen autoliikerakennus siten, että rakentaminen voitaisiin aloittaa jo tänä vuonna, mutta kuitenkin viimeistään vuonna 2001.

Autoliike työllistäisi aluksi noin 10 henkilöä.

Vuokrasopimus Keminmaan koti- ja laitostalousoppilaitoksen vanhan kunnanviraston tiloista jatkuu Keminmaan kunnan kanssa nykyisen allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti 31.7.2001 asti ilman uudistamista.

Keminmaan metsäkoulun tilat "Jersey Makers", "Kuusiniemi-Sakaranaho" ja "Joukon Leipä" kuuluvat sitä vastoin uuden 31.7.2001 saakka voimassa olevan sopimuksen piiriin.

Tähän asti kyseisten tilojen vuokra ovat menneet kokomääräisinä kunnan kuntayhtymälle rakentaman saharakennuksen lunastamiseen. Kyseinen rakennus tulee lunastetuksi kesäkuussa 2000 ja rakennuksen tontista onkin laadittu vuokrasopimus 1.7.2000 alkaen.

 



Takaisin