Tässä säännössä annetaan Keminmaan kunnan kaikille toiminnoille yhteiset taloussuunnittelua, rahatointa ja laskentatointa sekä muuta taloudenhoitoa koskevat määräykset.
Toimielimen tulee taloudenhoidossaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa ja kirjanpitolaissa sekä muussa lainsäädännössä on säädetty tai johtosäännössä on määrätty, noudattaa tämän taloussäännön määräyksiä.

Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta. Taloudenhoidon vastuu käsittää laskentatoimen, rahaliikenteen, sisäisen valvonnan sekä muun taloudenhoidon järjestämisen.
Tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järjestettävä siten, että vastuu taloudesta ja toiminnasta on selkeä. Johtamansa toiminnan osalta vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on tilivelvolliseksi määrätyllä.

Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä vahvistamalla valvonnan ohjeet ja pyytämällä ylimmältä johdolta vuosittain raportoinnin sisäisestä valvonnasta. Kunnanjohtaja vastaa siitä, että sisäisen valvonnan järjestelmä koko kunnalle on olemassa. Päävastuualueen päällikön vastuulla on järjestää ja hoitaa tulosalueiden ja tulosyksiköiden sisäinen valvonta.
Toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta.
Sisäisestä valvonnasta on annettu erillinen "sisäisen valvonnan ohje" noudatettavaksi.

Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnon toteutumisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.
Riskienhallintaan kuuluvat myös takausvastuiden ja muiden vastuiden valvonta. Vastuiden valvonta hoidetaan siinä tulosalueella, jonka tekemiin sopimuksiin vastuut liittyvät.

Taloudenhoidon on perustuttava ajan tasalla oleviin suunnitelmiin. Taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan.

Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Talousarvion ja –suunnitelman laadinnassa noudatetaan kuntalakia ja Kilan kuntajaoston määräyksiä.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan viranomaisia.

Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.
Kunnanhallitus ja toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelmaan hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.
Kunnanhallitus antaa talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä talous- ja toimintasuunnitelman käyttöohjeet. Lisäksi kunnanhallitus voi talousarviovuoden aikana antaa tarvittaessa muita ohjeita.

Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
Kunnanhallituksella on oikeus päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kuntaa sitova ja kiireellinen, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa riittävästi käytettävissä. Kunnanhallituksen on tällöin viipymättä tehtävä esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.

Rahatoimi on hoidettava tuottavasti ja taloudellisesti. Vieraan pääoman käytön on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Kassanhallinta on järjestettävä siten, ettei toimintoihin sitoudu tarpeettomasti pääomaa. Rahoitus-, maksuliikenne ja sijoitustoiminta on hoidettava riskit halliten.
Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja –suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus.
Kunnanhallitus voi siirtää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista ja yksityiskohtaisista perusteista päättää kunnanhallitus. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa muille toimielimille ja viranhaltijoille.

Taloustoimisto hoitaa maksuliikenteen tehtävät ja huolehtii maksuvalmiudesta, joka ennakoidaan maksuvalmiussuunnittelulla.
Viranomaisen, jonka tehtävänä on suorittaa kunnan menoja ja kantaa kunnan tuloja, on huolehdittava siitä, että menot suoritetaan ja tulot kannetaan oikeanmääräisinä ja ajallaan. Jokainen maksutapahtuma on todennettava tositteella. Tositteesta on käytävä selville menon tai tulon peruste.
Maksu suoritetaan pääsääntöisesti posti- tai pankkisiirtona. Kunnalle tulevat rahasuoritukset on, mikäli mahdollista ohjattava kunnan pankki- tai postisiirtotilille. Rahasuorituksia voidaan ottaa myös vastaan kunnassa olevissa kassapisteissä.
Otot ja siirrot pankki- ja postisiirtotileiltä allekirjoittavat kunnanhallituksen siihen valtuuttamat henkilöt. Pankkitilien avaamisesta päättää kunnanjohtaja tai kunnankamreeri.
Taloustoimiston on pidettävä luetteloa rahalaitoksissa olevista kunnan tileistä ja niiden käyttäjistä.

Vastaanottajan on tarkistettava, että tositteen tarkoittama tavara, työsuoritus tai muu palvelus on saatu.
Ennen kuin maksu suoritetaan, on tosite varustettava vastaanotto-, tarkastus- ja hyväksymismerkinnällä päiväyksineen sekä riittävillä kirjausmerkinnöillä.
Toimielimien on vuosittain määrättävä henkilöt, jota sen puolesta hyväksyvät tositteet, jollei hyväksyjää ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Hyväksyjistä on ilmoitettava taloustoimistoon.
Hyväksyjän on tarkistettava tositteen ja tilimerkinnän oikeellisuus, onko tavara, työsuoritus tai muu palvelus merkitty vastaanotetuksi ja onko menon suorittamiseen käytettävissä määräraha. Hyväksyjän on huolehdittava siitä, että käytettävissä olevaa määrärahaa ei ylitetä.
Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö.
Hyväksyjän on toimitettava hyväksymänsä tositteet viipymättä taloustoimistoon maksettavaksi.

Saatavat on laskutettava ja perittävä tehokkaasti, nopeasti ja taloudellisesti. Laskutuksesta huolehtii se yksikkö, joka on suorittanut työn tai luovuttanut hyödykkeen taikka jonka toiminnasta syntyy muu laskutusperuste.
Viivästyskorko on korkolain mukainen. Kunnanhallitus antaa tarvittaessa perintäohjeistusta.
Kunnan saamisista on pidettävä kirjaa.
Kunnanhallitukselle on oikeus määrärahan rajoissa poistaa tileistä ne saamiset, joita ei ulosottoteitse ole pystytty perimään tai joiden periminen muista syistä ei ole mahdollista. Pienet saatavat voidaan jättää kokonaan perimättä kunnanhallituksen päättämään määrään saakka, jos perimiskustannukset muodostuvat suhteettoman suuriksi perittävään määrään nähden, velallinen todetaan maksukyvyttömäksi tai velallisen olinpaikka on tuntematon. Kunnanhallitus voi siirtää päätösvaltaa asiasta muille toimielimille tai viranhaltijoille.
Tileistä poistettu saaminen on perittävä, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, mikä mahdollistaa perimisen. Poistettavat saatavat, joiden suuruus on merkittävä ja joiden perintään on mahdollisuuksia, on luetteloitava ja pyrittävä saamaan niistä suoritus siihen saakka, kunnes saatava vanhenee. Jos kyseessä on erityisen suuri saatava, on saatavan vanheneminen estettävä.

Kassojen perustamisesta ja alitilittäjistä päättää kunnanhallitus, joka voi antaa oikeuden käyttää kannettuja tuloja menojen suorittamiseen rajatussa laajuudessa. Kassasta maksua suoritettaessa kassanhoitajan on otettava tositteeseen maksun vastaanottajan päiväyksellä varustettu kuittaus.
Kassanhoitajan tai alitilittäjän ottaessa vastaan kunnalle tulevia maksuja maksajalle on annettava juoksevalla numerolla ja päiväyksellä varustettu kuitti tai kassakoneella laskuun tehty kuittaus. Ellei maksua ole kuitattu vastaanotetuksi kassakoneella, on tulotositteeksi jäävään kappaleeseen otettava maksajan allekirjoitus.
Numeroiduista tulotositesarjoista sekä tositteiden luovutuksista on pidettävä luetteloa.
Alitilittäjä on velvollinen antamaan tilityksen kunnanhallituksen määrääminä aikoina. Tilitys on tehtävä kunnanhallituksen määräämällä tavalla ja siihen on liitettävä asianmukaiset meno ja –tulotositteet. Alitilittäjän tilitykset on asianomaisen toimielimen määräämän hyväksyjän tarkistettava. Mikäli alitilittäjä ei ole tehnyt tilitystään määräaikana, mainitun hyväksyjän on ilmoitettava siitä välittömästi kunnanhallitukselle.
Alitilittäjän on pidettävä sellaista kirjanpitoa kuin toiminnan laatu ja laajuus edellyttävät.
Mikäli alitilittäjälle on annettu oikeus menojen suorittamiseen tai oikeus käyttää vastaanottamiaan tuloja menojen suorittamiseen, tämän on pidettävä kassakirjaa tuloistaan ja menoistaan.

Laskentatoimi on järjestettävä siten, että se tuottaa ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat toiminta- ja taloustiedot. Laskentatoimen tehtävät hoitaa taloustoimisto. Kunnan laskentatointa määrää kuntalaki, kirjanpitolaki ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamat ohjeet ja lausunnot.

Tilijärjestelmän on oltava selkeä ja riittävän eritelty. Kunnalla tulee olla kultakin tilikaudelta käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo.
Jokainen tili on pidettävä jatkuvasti sisällöltään samana. Sitä voidaan kuitenkin muuttaa toimintojen aiheuttamien muutosten, parannettuun tilijärjestelmään siirtymisen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Kirjanpidosta on oltava ajan tasalla oleva menetelmäkuvaus. Kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys talousarvion toteuttamisvertailuun ja taseeseen on voitava todeta konetta käyttämättä. Se on varustettava käyttöaikaa koskevilla merkinnöillä ja säilytettävä siten järjestettynä, että tietojen käsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta.

Meno ja tulo kirjataan suoriteperusteen mukaan. Meno ja tulo saadaan kirjata myös maksuperusteen mukaan, jolloin kirjaus on merkitykseltään vähäistä taloustapahtumaa lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista suoriteperusteen mukaisesti.
Kirjanpitoon merkitään menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Taloustapahtumat on merkittävä kirjanpitoon siten, että kirjausten yhteys talousarvion toteutumisvertailuun ja taseeseen voidaan vaikeuksitta todeta.
Taloustapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) ja asiajärjestyksessä (pääkirjanpito).
Maksutapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä viivytyksettä päiväkohtaisesti, jolloin kirjaus voidaan tehdä myös yhdistelmänä. Muut kirjaukset saadaan tehdä kuukausikohtaisesti. Käyttöomaisuudessa tapahtuvat muutokset kirjataan vähintään vuosittain.
Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi eikä niitä saa poistaa tai tehdä epäselväksi. Virheellinen kirjaus on korjattava oikaisukirjauksella.

Toimielimien sekä virastojen ja laitosten on kunnan kirjanpitoa varten laadittava ja annettava näiden välisistä tavaraluovutuksista ja työsuorituksista kirjanpitoon tositteet kuukausittain, ellei kunnanhallitus määrää toisin.
Hinnoitteluperusteet määrittelee kunnanhallitus tai asianomainen toimielin.

Kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa taloustapahtuman. Tositteesta on käytävä ilmi menon ja tulon peruste. Tositteeseen on merkittävä käytetyt tilit, jollei muutoin ole selvää, miten taloustapahtuma on kirjattu.
Tuotannontekijän vastaanotto ja suoritteen luovutusajankohta on voittava osoittaa tositteen tai sen liitteen avulla tai muulla tavoin.

Rahastoista on pidettävä rahastoittain tilejä, joiden avulla voidaan seurata rahaston tuloja ja menoja sekä varojen ja pääomien muutoksia. Ellei rahaston säännöissä toisin määrätä, rahaston tilit hoidetaan kunnan kirjanpidossa.
Milloin kunnan viranomaisella on lain taikka sopimuksen perusteella hallussaan muita kuin kunnalle kuuluvia varoja, niistä on pidettävä erillisiä tilejä kunnan kirjanpidossa, ellei kunnanhallitus määrää pidettäväksi erilliskirjanpitoa.

Kunnan kirjanpidossa tulee olla jokaisella kassavaroin hankitulla varastolla oma tilinsä. Varastosta luovutukset on kirjattava tilille vähintään kuukausittain. Erillinen varastokirjanpito on pidettävä ajan tasalla.

Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista on pidettävä luetteloita.
Irtaimistoluetteloista on poistettava esineet, joilla ei enää ole käyttö ja –vaihtoarvoa. Poistoista päättää kunnanhallitus tai asianomainen toimielin, jotka voivat siirtää asiassa toimivaltaa viranhaltijoille.

Tilikausi on kalenterivuosi.
Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, mikä käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot, konsernitaseen liitteineen sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Tilinpäätöksen laati taloustoimisto asianomaisia lakeja ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja lausuntoja noudattaen. Toimielimien ja muiden viranomaisten on annettava tilinpäätöstä varten tarvittavat tiedot taloustoimiston ohjeiden mukaan.
Tilinpäätös on päivättävä ja kunnanhallituksen jäsenten ja kunnanjohtajan allekirjoitettava. Tase-erittely on päivättävä ja sen laatijoiden allekirjoitettava.
Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa.
Tilintarkastajan on tehtävä merkintä tilinpäätökseen suorittamastaan tarkastuksesta ja annettava lausuntonsa siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaan.

Tilinpäätösasiakirjat kootaan tasekirjaksi, jonka sivut numeroidaan ja sidotaan. Sidottuun tasekirjaan liitetään toimintakertomus, tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernitase, liitetiedot ja luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista.

Kirjanpidon tileistä ja niiden tunnuksista on laadittava luettelo ja se on varustettava käyttöaikaa koskevilla merkinnöillä. Kirjanpidon tositteet on säilytettävä numerojärjestyksessä. Kirjanpitoaineiston säilytyspaikan ja –ajan osalta on noudatettava voimassa olevia lakeja, arkistointisäännöksiä ja –määräyksiä.

Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti tarpeetonta varastointia välttäen. Hankinnoissa ja varastoinnissa noudatetaan lakien, Eu-oikeuden, hankintaohjeiden ja kunnanhallituksen määräyksiä ja ohjeita.
Kunnanhallitus määrää varastojen suuruudet ja niihin sidottujen varojen enimmäismäärät.
Varsinaiselle varastolle on määrättävä vastuunalainen hoitaja, joka vastaa siitä, että materiaali vastaanotetaan, varastoidaan ja luovutetaan annettujen ohjeiden mukaisesti.
Kulutusvarastosta vastaa se, jonka käyttöön materiaali on hankittu.
Varastot on inventoitava vähintään kerran vuodessa. Varastoluettelo on inventoinnin suorittajan päivättävä ja allekirjoitettava. Tilinpäätöksessä varastot on arvostettava joko hankinta- tai valmistusarvoon. Varasto-oikaisusta ja poistoista päättää kunnanhallitus tai asianomainen toimielin, jotka voivat siirtää asiassa toimivaltaa viranhaltijalle.

Milloin valtuusto tai -hallitus on myöntänyt yleishyödyllisille tai muille yhteisöille avustusta tai lainaa, keskusviraston on vaadittava varainhoitovuoden päätyttyä tilitys, joka osoittaa avustuksen tai lainan käytön. Toimielimen tai muun viranomaisen on meneteltävä vastaavasti myöntämiensä avustusten osalta. Tilitys käsittää avustuksen saati vuoden tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen ja toimintakertomuksen.
Avustuksia ja takauksia myönnettäessä on kunnan tilintarkastajalle varattava mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen.
Kunnanhallituksen on vuosittain vaadittava toimintakertomus ja tilinpäätös sellaisilta yhteisöiltä, joiden sitoumuksia kunta on taannut.

Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan kunnanhallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille.

Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto ja kunnanhallitus hyväksyy valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään hankintamenoon, jolloin erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.

Konsernille on annettu erillinen konserniohje noudatettavaksi. Kunnanhallitus voi antaa tarvittaessa myös muita määräyksiä

Kunnanhallituksen määräämien henkilöiden on vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta tarkastettava taloustoimiston kassa ja pankkitilien varat sekä sen hallussa olevat arvopaperit ja vakuudet sekä varastot. Jos toimielimien alaisen viraston, laitoksen ja toimiston hallussa on edellä mainittuja varoja tai asiakirjoja tai varastoja, sen on vastaavalla tavalla huolehdittava niiden tarkastamisesta.
Päävastuualueen päällikön ja toimiston päällikön on tarpeellisin väliajoin, kuitenkin ainakin neljännesvuosittain, tarkastettava tai tarkastutettava kassojen ja pankkitilien varat sekä alitilittäjän rahavarat.
Kassanhoitajan tai alitilittäjän vaihtuessa on aina toimitettava kassantarkastus.
Tarkastuksesta on annettava kertomus kunnanhallitukselle tai asianomaiselle toimielimelle.

Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään kuntalain 9 luvussa ja tarkastussäännössä.

Kunnanhallitus antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän taloussäännön soveltamisesta.
Tätä taloussääntöä noudatetaan 1.1.2000 alkaen.