Keminmaan kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena on ympäristötoimi, johon kuuluvat rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu-, ympäristöterveysvalvonta- ja asuntotoimi.
Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan osa-alueilla seuraavasti:

Alue 1 Liite 1/ 1:llä merkitty alue ("tiheään" asuttu alue)
Alue 2 Liite 1/ 2:lla merkitty alue ("harvaan" asuttu alue)
Alue 3 Liite 1 ja 2/ 3:lla merkitty alue (Kemijoen ranta-alue)

Edellä kohdissa 1-10 tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

Sellaiset pihamaan rakenteet, joihin ei edellytetä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten mukaan eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laadusta ja laajuudesta.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. (MRL 129 § 2mom)
Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvonta-viranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. (MRL 129 § 2mom)
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

- moottoritie: 50 m (lähimmän ajoradan keskiviivasta)
- valta- ja kantatie: 30 m (ajoradan keskiviivasta)
- paikallistie ja yksityistie: 15 m (ajoradan keskiviivasta)

Lisäksi asuinrakennuksen etäisyyden tiestä tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jolla melutaso ei ylitä päivällä (klo 7-22) 55 dBA ja yöllä 50 dBA. Asuinrakennukset tällaisilla alueilla on rakennettava niin, ettei melutaso rakennuksen sisällä ylitä 35 dBA.
Loma-asumiseen käytettävällä rakennuspaikalla melutaso ei saa ylittää päivällä 45 dBA ja yöllä 40 dBA.
Rakennuksen etäisyyden yleisestä vesijohto- ja viemärilinjasta tulee olla 5 m.
Rakennuksien etäisyys (lähimmästä johtimesta) sähköjohdoista:

- pienjänniteavo- ja riippukierrejohto 400V: 5 m
- suurjännitejohto 20 kV: 10 m
- suurjännitejohto 110 kV: 23 m
- suurjännitejohto 220 kV: 28 m
- suurjännitejohto 400 kV: 31 m

Rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy sekä säästetään arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erikoisia luonnonesiintymiä ja kauniita yksittäispuita.
Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamisen tulee tukea olemassa olevaa asutusta. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakennukset tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Avoimessa maastossa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön aikana vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kuntoon.

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevien rakennusten sijoitukseen, kokoon, muotoon ja väritykseen siten, että rakennukset muodostavat ympäristö- ja maisemakuvaltaan sopusuhtaisen kokonaisuuden.
Kunnan eri osa-alueille rakennettaessa on uudet rakennukset pyrittävä rakentamaan niin, että alueen erityispiirteet säilyvät ja uusi rakentaminen tukee ko. alueen omaleimaisuutta.

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. (MRL 167 § 1 mom)
Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai –katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.
Töhryt rakennuksien julkisivuissa on poistettava niin pian kuin teknisesti on mahdollista.

Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maakäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon ja rakennuksien kunnossapidon valvontaa tekemällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksista ilmoitetaan tarvittaessa kiinteistöjen omistajille ja haltijoille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla.

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.
Aidan, joka ei ole naapuritontin tai –rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.
Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää ympäristölautakunta.
Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueen järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

Rakennus ympäristöineen tulee salaojittaa tarvittaessa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvedet on johdettava ympäristöön niin, ettei niistä aiheudu haittaa. Pinta- ja kuivatusvesiä tai salaojitusta ei saa johtaa jätevesiviemäriin.
Pihamaa on sopeutettava ympäristön korkeusasemiin. Pihamaa tulee suunnitella ja rakentaa niin, ettei lisätä pinta- ja sadevesien valumista naapurin puolelle.
Liityttäessä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus ja hälytysajoneuvojen esteetön pääsy rakennuksien läheisyyteen sammutus- ja pelastustehtäviin.
Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, niin rakennus ei saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai yleiselle alueelle ellei rakennusvalvontaviranomainen hakemuksesta toisin päätä.
Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle.

Milloin rakennus ei ulotu katuun tai ei näy liikenneväylälle on osoitenumero tai sitä osoittava ohjaus sijoitettava rakennukselle johtavan ajoväylän alkupäähän.
Asemakaava-alueella osoitenumerot ja kirjaimet on valaistava.
Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

Yli 2000 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai kaksi asuinrakennusta, mikäli ne muodostavat yhteisen pihapiirin. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia.
Rakennukseen voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen rakentaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, paitsi liitteenä 1 olevassa kartassa A:lla merkityillä alueella 15 %.

Rakentaminen ranta-alueelle edellyttää pääsääntöisesti vähintään oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaista poikkeusta.

Asuinrakennuksen, loma-asunnon tai muun rakennuksen rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias.
Rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 2000 m² ja vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 30 m.

Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 30 m ellei edellä olevasta vaatimuksesta muuta johdu. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa on alimman lattiatason oltava vähintään 2 m keskivedenkorkeutta korkeammalla.
Saunarakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 20 m², saa rakentaa lähemmäksi rantaa. Sen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on kuitenkin oltava vähintään 15 m.
Alle 15 m etäisyydelle rantaviivasta ei saa sijoittaa talousrakennuksia, huvimajoja, grillikatoksia tai muita vastaavia rakennelmia, laitteita tai rakenteita, joille ei edellytetä lupa- tai ilmoitusmenettelyä.
5.3 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA

Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on alle 3000 m² ja etäisyys rantaviivasta on enintään 50 m, saa rakentaa yhden loma-asunnon, erillisen saunan ja yhden talousrakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 m².

Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.
Keminmaan alueella sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty kartalla liite 3

Jätevedet on johdettava kunnalliseen viemäriverkostoon, jos liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin ja viemärilaitos kykenee puhdistamaan viemäriin johdettavat jätevedet. Mikäli jätevesiä ei voida johtaa viemäriin, on jätevedet käsiteltävä ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaan.
Jos viemäriverkostoa ei ole, on jätevedet käsiteltävä seuraavasti:

Jätevesien vähimmäiskäsittelyssä on oltava asianmukaisesti mitoitetut saostuskaivot sekä maa- tai muu puhdistamo. Maahan imeytystä voidaan käyttää olosuhteiden ollessa siihen soveltuvat. Rakentajan on tehtävä maaperätutkimus suunnitellulta imeytyspaikalta, jos maaperästä ei ole muuten riittävästi tietoa.
Pohjavesialueilla on jätevedet johdettava umpikaivoon. Ns. harmaat vedet voidaan käsitellä esim. tiivispohjaisessa maasuodattimessa, joka on rakennettava siten, että pohja on eristetty perusmaasta ja suodattimesta tuleva vesi voidaan johtaa tarkastuskaivoihin, joista sen laatua voidaan seurata.
Ranta-alueilla vesikäymälän jätevedet johdetaan umpikaivoon ja muut jätevedet johdetaan saostuskaivoihin ja imeytetään omalle maalle olosuhteiden ollessa siihen soveltuvat.

Rakentamisen yhteydessä ei saa pintamaita tarpeettomasti rikkoa eikä poistaa enempää kuin on välttämätöntä työn tekemiseksi. Maa-ainesta ei saa ottaa tai vaihtaa 4 m lähemmäksi pohjaveden pintaa.
Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla sekä suojakatoksella.
Moottoriajoneuvojen paikoitusalueiden ja piha-alueiden pinta- ja salaojavedet on johdettava alueen ulkopuolelle.
Maalämpöjärjestelmän rakentaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Sellaisia kemikaaleja, jotka saattavat pilata pohjavettä ei saa maalämpöjärjestelmässä käyttää.

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

Rakennusjärjestyksen määräyksistä voidaan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n poikkeamisvallan ja 175 §:n vähäistä poikkeamista rakennusluvan yhteydessä koskevan poikkeamisvallan nojalla.
Ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.
Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.

Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Keminmaan kunnanvaltuuston kesäkuun 13. päivänä 1991 hyväksytty rakennusjärjestys.

Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan huhtikuun 25. päivänä 2002